Seppo Tiitinen ei muista yhtään nimeä listaltaan – "Pidän hyvin epätodennäköisenä, että siinä olisi ollut ainoatakaan merkittävää henkilöä politiikan saralta"

Suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen ei julkaise kohuttua listaansa tänään ilmestyvissä muistelmissaan.

Tiitinen ei omien sanojensa mukaan edes muista yhtään nimeä listalta, jonka Suojelupoliisi sai Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta BND:ltä heinäkuussa 1990. BND epäili listalla olleiden 18 henkilön toimineen kylmän sodan aikana Itä-Saksan agentin kontakteina Helsingissä.

Tiitinen keskusteli listasta tuoreeltaan presidentti Mauno Koiviston kanssa. Koska Koivistokaan ei esittänyt mitään sellaista, jonka perusteella tutkimukset olisi pitänyt käynnistää, Tiitinen päätti tallettaa listan visusti Suojelupoliisin kassakaappiin.

Hänen on väitetty suojelleen toiminnallaan nimekkäitä poliitikkoja, erityisesti SDP:n Kalevi Sorsaa.

Tiitinen kirjoittaa muistelmissaan, että jos Sorsan nimi olisi ollut listalla, hän ”melkoisella varmuudella” muistaisi sen. Sama pätee myös muihin valtakunnan tason poliitikkoihin, kuten Tarja Haloseen.

– Listan nimet eivät sanoneet minulle kerrassaan mitään. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että siinä olisi ollut ainoatakaan merkittävää henkilöä politiikan saralta, Tiitinen toteaa Pekka Ervastin kanssa kirjoittamissaan muistelmissa Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita.

Tiitisen mukaan listasta on tullut julkisuudessa huomattavasti merkitystään suurempi asia, sillä Suomen vastavakoilun päärintamasuunta on ollut aivan muualla.

Listan nimet eivät sanoneet minulle kerrassaan mitään.

Seppo Tiitinen

Vastapeluri – Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio – on aina halunnut hoitaa tiedustelunsa Suomessa omin voimin.
– Suomalaisen tiedustelun kannalta Tiitisen listalla tai kommunismin aikaisten satelliittimaiden toiminnalla Suomessa on häviävän pieni kokonaismerkitys. Tämä asetelma uskoakseni pätee edelleen.

Tiitisen mukaan hänen seuraajansa ovat voineet tehdä listan suhteen mitä haluavat, mutta kukaan ei näytä liikehtineen. Lista olisi periaatteessa saatavissa tutkimuskäyttöön, jos pyynnön esittäisi vakavasti otettava tutkija.

– Toistaiseksi sitä ei kuitenkaan ole luovutettu edes tutkijoille. Peruste on ollut, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä.

Lue lisää Tiitisen muistelmista perjantain Suomenmaassa.

Pekka Ervasti ja Seppo Tiitinen: Tiitinen. Vakoilijoita ja veijareita. Otava, 253 s.