Saimaannorppien määrä nousi 530:een – Pesäkuolleisuus silti yhä suurta
Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on jatkanut kasvuaan, kertoo Metsähallitus. Maanantaina julkaistun kanta-arvion mukaan saimaannorppia on Suomessa 530 kappaletta. Määrä on noussut viime vuoden vastaavasta arviosta 35 yksilöllä.
Metsähallitus kertoo, että norppakanta on jatkanut kasvuaan viime vuosien poikkeuksellisen lauhoista ja vähälumisista talvista huolimatta.
Kanta-arvio kuvastaa norppien määrää kunkin vuoden tammikuussa. Arvio perustuu norppien pesälaskentojen tuloksiin, ja sitä täydennetään eri seuranta-aineistoilla. Arviossa eivät ole mukana keväällä syntyneet kuutit.
Myös syntyneiden kuuttien määrä on ollut Metsähallituksen mukaan viime vuosina kasvussa. Tänä vuonna kuutteja syntyi 114, kun vielä kymmenen vuotta sitten kuutteja syntyi vuosittain noin 80.
Vaikka poikasten määrä on kasvanut, pesäpoikaskuolleisuus on ollut viime vuosina korkealla tasolla. Kuolleisuus oli sekä tänä että viime vuonna noin 20 prosenttia.
Korkea poikaskuolleisuus johtuu ilmastonmuutoksen heikentämistä pesimäolosuhteista. Hyvissä olosuhteissa kuolleisuus on vain noin kymmenen prosenttia.
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen luontopalveluista sanoo, että ihmisten tekemillä apukinoksilla on huomattava merkitys saimaannorpan pesinnälle.
– Viime talvi oli hyvin lauha ja vähäluminen. Apukinoksista ja keinopesistä suurin osa oli käytössä, ja 85 prosenttia havaituista syntyneistä kuuteista käytti niitä suojanaan, Alakoski kertoo tiedotteessa.
Tänä vuonna löytyneistä 45 kuolleesta saimaannorpasta 21 oli löytynyt kuolleena pesäpaikalta ennen vieroitusta.
Leutojen talvien lisäksi saimaannorpan riesana ovat edelleen myös kalanpyydykset. Kuolleista norpista kahdeksan oli kuollut pyydyksiin.
Metsähallituksen mukaan kalanpyydyskuolleisuus on yhä merkittävä ylimääräisen kuolleisuuden aiheuttaja, vaikka kalastusrajoituksia on laajennettu.
– Suurin osa kalanpyydyksiin kuolleista norpista menehtyy verkkoihin, ja kuolleisuus painottuu verkkokiellon päättymisen jälkeiseen aikaan eli heinä–syyskuulle, sanoo erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen luontopalveluista tiedotteessa.
Kalastuksen rajoitusalueita on laajennettu 2010-luvulta lähtien, mikä on Metsähallituksen mukaan näkynyt syntyvien kuuttien määrän kasvuna.
Saimaannorppa elää vain Suomessa ja ainoastaan Saimaan vesistössä. Kannassa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja.
Tämän vuoden kuuteista 40 prosenttia syntyi Pihlajavedellä. Myös Puruvedellä ja Suur-Saimaalla norppakanta kasvaa Metsähallituksen mukaan nopeasti, ja molemmilla alueilla havaittiin tänä vuonna ennätysmäärä kuutteja.
Saimaannorppa oli aiemmin hävinnyt sekä Puruvedeltä että Suur-Saimaalta ihmisen toiminnan vuoksi. Alueille on alkanut syntyä kuutteja uudelleen vasta 2000-luvulla.
Huonommin norpalla menee Pohjois-Saimaalla ja siellä erityisesti Pyhäselän–Jänisselän alueella. Kuutteja ei ole syntynyt kyseisellä vesialueella kolmeen vuoteen.