Saarikko näpäytti kokoomusta sumutuksesta puolustusrahoilla: "Ne esitykset eivät tulleet kokoomuksesta"
Puolustusrahojen korotuksesta itselleen kunniaa haalinut kokoomus sai näpeilleen valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk.) eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta.
Saarikko puuttui puheenvuorossaan kokoomuksen ryhmäpuhujan Janne Sankelon puheeseen, jossa tämä mainitsi kokoomuksen esittäneen puolustusmenojen tuntuvaa tasokorotusta ja noin kahden miljardin euron materiaalihankintojen lisäämistä ennen kehysriihtä.
– Näitä panostuksia hallitus on nyt toteuttamassa, ja se on oikein. Kiitämme, Sankelo sumutti.
Saarikko huomautti kokoomuksen ottaneen nimiinsä hallituksen kannan siitä, kuinka paljon varoja Puolustusvoimien lisätarpeisiin kohdistetaan.
– Ne esitykset eivät tulleet kokoomuksesta. Ne esitykset, mitä tämän maan Puolustusvoimat ja puolustusministeriö esittivät, on sellaisenaan otettu osaksi hallituksen ratkaisua. Pidin tätä perusteltuna ratkaisuna.
Saarikko sanoi havainneensa opposition puheenvuoroissa myös ristiriitaisuuksia. Hän huomautti oppositiosta vaaditun sekä jämäkkää kehyskuria että merkittäviä lisämenoja.
– Esitykset vaikkapa perussuomalaisilta oppivelvollisuusiän korotuksen poistosta tai kehitysyhteistyöstä eivät vielä sellaisenaan olisi budjetin alijäämää tai kehyksen alijäämää ratkaisemassa, varsinkaan kun hallitus jo itse asiassa tekee leikkauksia kehitysyhteistyöstä osana tätä ratkaisua.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen puuttui vasemmistoliiton Pia Lohikosken ryhmäpuheenvuorossaan esittämään paheksuntaan velkamoralismista.
– Me joudumme huutamaan kehysten perään, koska jos emme sitä tekisi, niin täällä alettaisiin tehdä sellaisia päätöksiä kuin edustaja Lohikoski esitti: kehysten tulisi jatkossa pysyvästi joustaa suhdanteen mukaan. Minusta tämä on tässä tilanteessa jopa sarkastinen esitys, Mykkänen puuskahti.
Mykkänen huomautti, että jos kehys joustaa aina poliittisesti tulkittavasti, niin silloin saatetaan lisätä kehyksen ulkopuolelle sellaisia menoja, joita edellisenä vuonna on pidetty kehysten sisällä.
– Kosteikkoviljelyn tukeminen, teiden ja siltojen kuntokartoitukset, yksityistieavustukset — valtiovarainministeri Saarikko ja pääministeri Marin: ovatko nämä aidosti kehysten ulkopuolisia menoja vai pitikö ne laittaa sinne, koska te ette ottaneet uutta politiikan tärkeysjärjestystä ja laittaneet tärkeysjärjestykseen asioita, kuten Saarikko yleisellä tasolla lupasi?
Saarikko huomautti, että inflaatiokehitys oli vahva peruste sille, miksi kokoomuksen ainakin verhotusti vaatimiin perusturvan leikkauksiin ei ryhdytty.
– Sitähän te pohjimmiltaan meiltä kysytte, ja vastaamme: emme leikanneet siksi, että se ei olisi ollut tässä ajassa vastuullista, oikein, eikä se olisi tukenut kansakunnan eheyttä. Se on vastaukseni, ja sen takana mielelläni seison, ja koen, että se on ollut arvovalintana oikea.
Valtiovarainministeri kiitteli kuitenkin eduskuntaa laajasta yksituumaisuudesta puolustuksen ja rajaturvallisuuden lisäpanostuksissa ja huoltovarmuuden kohentamisessa.
– Myös yhteinen tuki näyttää olevan ainakin kohtuullisen vahvaa sille, että hallituksen valinnat venäläisestä energiasta irrottautumiseen tunnistetaan nyt oikeaksi politiikaksi.
Saarikko kiitti oppositiota myös hallituksen kirittämisestä työllisyyden hoidossa.
– Olen aivan samaa mieltä kanssanne, ja tulkoon se vielä erikseen alleviivatuksi: ei hallitus työllistä suomalaisia. Sen tekevät yrittäjät, yritteliäät suomalaiset, he, jotka uskovat epävarmoinakin aikoina tuleviin, ne yritykset, joita me myös olemme tukeneet tämän ajan yli, ja heille kuuluu kiitos siitä, että Suomen työllisyysaste on nyt niinkin korkea.
Saarikon mukaan tätä politiikkaa on perusteltua jatkaa rakenteellisilla muutoksilla, ja moni hallituksen toimista alkaa vaikuttaa vasta viiveellä, kuten aiempien hallituksen osalta on käynyt.