Saarikko: Kokoomuksen piti tehdä ponteva säästölista, tulikin puolen miljardin kehysylitys – "Kuinka tässä näin kävi?"
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttui eduskunnan budjettikeskustelussa vastalauseisiin, jotka oppositio jätti valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön.
– Kokoomus kertoo vastalauseessaan, että jos he saisivat päättää, moni asia olisi toisin. Menokehykset asetettaisiin vastuulliselle tasolle ja niistä pidettäisiin kiinni. Ja tätä samaa olemme muissakin yhteyksissä kuulleet.
Saarikko peräsi kokoomusjohtaja Petteri Orpolta selitystä siihen, mitä puolue esittää vastalauseessaan.
– Ja nyt meillä kaikilla on varmasti korvat auki, koska teillä edustaja Orpo on varmasti olemassa jokin hyvä selitys.
– Teidän nimittäin piti tehdä ponteva ja suoraselkäinen säästölista, mutta nyt olettekin vastalauseessanne esittämässä konkreettisia lisämenoja, nettona 567,1 miljoonaa euroa verrattuna valtiovarainvaliokunnan mietintöön.
Saarikko korosti, menokehyksiin tarvittaisiin siis reilun puolen miljardin euron lisäkorotus, jotta kokoomuksen menotarpeet voitaisiin rahoittaa.
– Kuinka tässä näin kävi, kokoomus?
Perussuomalaiset tekivät sentään kehysmielessä miinusmerkkisen vastalauseen, Saarikko sanoi.
– Se tosin perustuu pitkälti maailman köyhimmiltä riistämiseen. Leikkaisitte peräti 520 miljoonaa kehitysyhteistyöstä, noin kolme neljäsosaa koko momentin rahoista.
– Se on vastuutonta ja aika epärealistista. Mutta sen haluaisin kuulla, miten arvioitte tämän vaikuttavan maailmalla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden virtoihin, jos vauraat maat todella toimisivat tällä tavalla?
Petteri Orpon mukaan hallitus on koko syksyn yrittänyt vääntää ”punaista joksikin muuksi”.
– Te ministeri Saarikko puhutte kauniisti, hienosti, jämäkästi. Mutta teidän talouspolitiikaltanne puuttuu sisältö. Nyt pitää tehdä toimia, joilla Suomi saadaan kestävästi kasvuun.
Orpon mukaan olisi hienoa, jos hallitus lukisi kokoomuksen vaihtoehtobudjetin ja ymmärtäisi, mitä siinä lukee.
– Me emme ylitä tässä kehyksiä. Me otamme velkaa yli kaksi miljardia vähemmän kuin hallituksen esitys. Me teemme lukemattomia toimia, joilla Suomeen saadaan työllisyyttä, kasvua ja tulevaisuuden uskoa.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen puolestaan huomautti, että budjettimietinnön vastalause on eri asia kuin kokoomuksen vaihtoehtobudjetti.
Heinosen mukaan on noloa, että keskusta menee ”eduskunnan teknisen kikkailun taakse”.
– Ministeri Saarikko. Teidän puheet eivät mene läpi enää edes Suomenmaassa. Te katsotte vain pientä osaa.
– Tiedätte, että vastalauseet tehdään teknisesti omalla rakenteella ja te irrotatte sen tästä kokoomuksen vastuullisesta vaihtoehdosta, Heinonen sanoi puolueen vaihtoehtobudjettia heilutellen.
– Tässä on 2,5 miljardia vähempi velkaa kuin teidän velkavetoisessa hallituksessa. Teidän linja on täysin vastuuton ja ymmärrän, että te hyökkäätte täällä hyvin epärehellisellä tavalla kokoomusta kohtaan.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen huomautti, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti ei ole puolueen vastalause.
– Miten teidän vastalauseenne on epäjohdonmukainen suhteessa vaihtoehtobudjettiinne? Tämä puolen miljardin kehysylitys, vaikka te täällä kovaan ääneen vaaditte kehyksissä pysymistä ja niihin palaamista, on kyllä aika räikeä esittämäänne kritiikkiin nähden.
Keskustasta useat kansanedustajat ihmettelivät kokoomuksen ristiriitaisia ulostuloja.
– Täällä sanotaan, että älkää katsoko tätä meidän vastalausetta, siellä ovat vain ne ajatukset, katsokaa tätä meidän vaihtoehtobudjettia, siellä ovat ne numerot, Joonas Könttä sanoi.
– Kun puhutaan vaihtoehtobudjeteista ja kehyksistä ja mietintöjen vastalauseista, niin kyllähän tänä päivänä on nimenomaan uutinen se, että kokoomuksen vastalause ja vaihtoehtobudjetti ovat täysin ristiriitaisia, Ari Torniainen paalutti.
– Mikä on vaihtoehtobudjetin ja vastalause-esityksen ero? No, se on aika iso kokoomuksella, eli leikkauksiahan teillä on vain 188 miljoonaa vastalause-esityksissä ja yhteensä kehys kasvaa tuossa vastalause-esityksessä 567 miljoonaa. Me olemme nämä laskeneet, Hanna Kosonen sanoi.
Hannu Hoskonen kuvaili kyseisiä kokoomuksen linjauksia aikamoiseksi yllätykseksi.
– Voi sanoa, että siinä kyllä pikkupoika jäi piparipurkilta kiinni jouluaattoaikana, vaikka nimenomaan se oli vielä kielletty.
Petri Honkonen totesi, että kokoomuksen vaihtoehtobudjettikin on kyllä tullut luettua keskustassa.
Honkonen sanoi, että kokoomus muun muassa veisi toisen asteen lukiokirjat sekä kuljetukset jälleen maksullisiksi.
– Siis viedään perheiltä rahaa ja annetaan veronalennuksia kansanedustajan tasoista palkkaa nauttiville ihmisille. Tämä on arvovalinta, arvoisa kokoomus. Sitä, että perheiltä viedään ja annetaan suurituloisille, sitä minä tai keskusta emme voi hyväksyä.
Siinä kyllä pikkupoika jäi piparipurkilta kiinni jouluaattoaikana.
Hannu Hoskonen
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei niellyt Saarikon sanoja siitä, että kehitysavun leikkaaminen olisi riistämistä maailman köyhimmiltä.
– Oletteko aivan tosissanne? Riistäminen tarkoittaa toisten omaa, että sitä otetaan. Tässä on kyse suomalaisen veronmaksajan rahoista, että sitä otetaan. Kaiken lisäksi tulevien sukupolvien rahoista, koska me maksamme kehitysavun velkarahalla.
Purra sanoi, että jokainen suomalainen aikuinen maksaa kehitysapua yli 280 euroa vuodessa.
– Kyllä tämä raha kelpaisi muuallekin, esimerkiksi niille ihmisille jotka tällä hetkellä tuolla maakunnissa miettivät, kannattaako käydä töissä kun bensa maksaa niin paljon, että siihen menee merkittävä osa käytettävissä olevista tuloista.
Saarikon mukaan talouspolitiikassa on otettava uusi vaihde, vaikka koronatilanne on epävarma.
– Epävarmuus itse asiassa korostaa varautumisen tarvetta. Myös siihen, että velkarahalla on tulevaisuudessa kovempi hinta. Nykytilannetta voi kuvata poikkeukselliseksi. Velkataso on ennätyskorkealla mutta korkomenot ovat ennätysalhaiset.
– Pidän selvänä, että aina näin ei tule olemaan. Ensi vuonna palataan 10 vuoden takaisiin alijäämälukuihin Suomessa. Kirittävää siis riittää, että valtion talous saadaan tasapainoon ja näen siihen vain yhden kestävän tien. Se on vahva, pitkäjänteinen talouskasvu.
Saarikon mukaan koronan hintalappu on tähän mennessä noin 15 miljardia euroa. Mukana on sekä suoraan koronasta johtuneita menoja, testausta, rokotteiden hankintaa ja kuntien valtionavustuksia, mutta myös epäsuoria menoja kuten koronatuet yrityksille ja muut elvyttävät toimet.
Ensi vuoden alijäämäksi arvioidaan nyt noin seitsemän miljardia euroa, Saarikko kertasi.
Se on useita miljardeja vähemmän kuin kuluvan vuoden alijäämä, joka on tämän hetken arvioiden mukaan noin 12,2 miljardia.
– Velkaa tosin otetaan tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin. Tämän hetken arvio kuluvan vuoden lainanotosta on 3,7 miljardia euroa. Taustalla on lähinnä kassahallinnalliset syyt mutta myös menojen siirtyminen tuleville vuosille, Saarikko sanoi.
Budjettikeskustelu jatkuu eduskunnassa koko viikon ja vielä ensi viikon maanantaina.