Saarikko: Jakeluvelvoitteen alentaminen auttaisi kuljetusalaa ja muita dieselin käyttäjiä
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama uusi varautumisen ministerityöryhmä saa seuraavaksi pöydälleen kuljetusalan kustannuskriisin, joka johtuu polttoaineiden hintojen noususta.
– Kuljetusalan korvauksissa hinnat eivät näy, Saarikko sanoi toimittajatilaisuudessa.
Saarikko kertoo pitävänsä mahdollisena ratkaisuna väliaikaista jakeluvelvoitteen alentamista. Valtiovarainministeri sanoo, että se hyödyttäisi muitakin dieseliä käyttäviä autoilijoita, eikä sillä olisi vaikutuksia julkiseen talouteen.
Saarikon mukaan ilmastotavoitteesta ei kuitenkaan tingittäisi, vaikka biopolttoaineen osuus vähenisi väliaikaisesti.
– Jakeluvelvoite jaksoitettaisiin uudella tavalla, hän sanoo.
Saarikon mukaan toinen vaihtoehto olisi suora tuki kuljetusalan yrittäjille, ja selvitykset siitäkin ovat käynnissä.
Varautumisen ministerityöryhmä päätti viime viikon lopulla maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista. Kuljetusalan tilanteesta käydään keskustelut tällä viikolla.
Saarikko esittää tutkimus- ja kehitysmenoihin 300 miljoonan euron lisäystä huhtikuun kehysriihessä.
– Pidän sitä perusteltuna, koska juuri nyt olisi sulaa hulluutta jättää satsaamatta kasvuun, ja kasvu syntyy tuottavuudesta ja uuden luomisesta.
Saarikon mukaan perusteluksi riittää kun katsoo, miten edellisiä talouskriisejä on Suomessa hoidettu.
Haluaako Suomi toimia kuten 1990-luvun laman vai vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, hän kysyy.
– 1990-luvulla päätettiin uudistaa yhteiskuntaa verotuksessa, rakenteissa ja myös satsattiin tutkimukseen ja kehitykseen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen näin ei tehty, vaan alkoi vääntö esimerkiksi sote-uudistuksesta.
Saarikko toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainan laittaa Suomen erilaiseen tilanteeseen taloudellisesti kuin koronakriisi.
Suomella on jo aiempi kriisi on pohjalla, ja on ennenaikaista sanoa, mihin kaikkeen Ukrainan sota vaikuttaa.
– Reilun kolmen viikon aikana oikeastaan joka päivä eteen on tullut jokin uusia asia, johon tämä sota heijastelee.
Saarikon mukaan on vaikea hahmottaa vielä sitä, kuinka paljon pakolaisia Euroopassa on lähitulevaisuudessa liikkeellä. Hän myös muistuttaa, että Ukraina ja Venäjä ovat esimerkiksi tuottaneet kolmasosan maailman vehnästä.
– Kun se jää toteutumatta, ostamatta tai viljelemättä, meillä on iso riski nälänhädälle. Millaisia ihmisjoukkoja se saa liikkeelle?
Saarikko toteaa, että koronassa ratkaiseva käänne olivat rokotteet. Ukrainan sodasta ei voi vielä nähdä vastaavaa selkeää käännekohtaa.
Taloudellinen epävarmuus ei johdu vain Venäjän kaupan tyrehtymisestä, vaan sota voi vaikuttaa myös suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen ja yritysten haluun investoida.
Niin sanotut vanhat ongelmat kuten työikäisen väestön väheneminen eivät ole myöskään kadonneet Suomesta, Saarikko muistuttaa.
Hän toteaa, että Suomi tarvitsee edelleen työperäistä maahanmuuttoa.
– Tavoite työperäisen maahanmuuton onnistumisesta ei saa unohtua eikä jäädä pakolaiskysymyksen alle.