Ruotsin alustava vaalitulos äärimmäisen tiukka – punavihreät ja porvariblokki liki tasoissa

Ruotsin parlamenttivaalien alustava tulos on äärimmäisen tiukka. Hallitusneuvotteluista voi odottaa vaikeita, sillä punavihreä blokki ja porvariblokki ovat hyvin tasaväkisiä. Punavihreiden kannatus on 40,6 prosenttia ja porvariallianssin 40,3 prosenttia, kun äänestysalueista on laskettu 99,9 prosenttia.

Kaikkiaan 6 004 äänestysalueesta kaksi on vielä laskematta. Viralliset tulokset valmistuvat vasta myöhemmin viikolla, kun postiäänet saapuvat ulkomailta. Epäselvää tulosta kuvaa se, että postissa saapuvat ennakkoäänet ja ulkomailla äänestäneiden äänet voivat vielä muuttaa blokkien välistä voimatasapainoa.

Dagens Nyheterin haastatteleman Göteborgin yliopiston tutkijan David Ahlinin mukaan viime vaaleissa annettiin postitse noin 200 000 ääntä. Punavihreän blokin ja porvariblokin välinen ero on sunnuntai-illan alustavan vaalituloksen mukaan vain 30 000 ääntä.

Postiäänet on määrä laskea keskiviikkona.

Sosiaalidemokraatit säilytti vaaliyön laskennan perusteella asemansa suurimpana puolueena, mutta menetti kannatustaan. Puolue on saamassa 28,4 prosenttia äänistä, kun toiseksi suurimman puolueen, maltillisen kokoomuksen, kannatus on 19,8 prosenttia. Myös kokoomuksen kannatus laski viime vaaleista.

Kolmanneksi suurin puolue ruotsidemokraatit puolestaan kasvatti selvästi suosiotaan. Puolue on saamassa 17,6 prosenttia äänistä, kun vuoden 2014 vaaleissa se ylsi vajaan 13 prosentin kannatukseen.

Ruotsidemokraatit on vaalien selvä voittaja, ja puolueen asema on keskeinen, kun Ruotsissa ryhdytään muodostamaan uutta hallitusta. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi vaali-iltana olevansa valmis neuvottelemaan kaikkien kanssa. Hän suuntasi katseitaan etenkin maltillisen kokoomuksen suuntaan ja heitti ilmaan kysymyksen puolueen puheenjohtajalle Ulf Kristerssonille.

– Miten aiotte muodostaa hallituksen? Aiotteko valita (sosiaalidemokraattien puheenjohtajan) Stefan Löfvenin vai Jimmie Åkessonin, hän kysyi.

Löfven peräänkuulutti sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa pitämässään puheessa blokkipolitiikasta luopumista.

– Riippumatta vaalituloksesta tästä illasta pitäisi tulla blokkipolitiikan hautajaiset, hän sanoi.

Myös porvariblokin puoluejohtajat vakuuttivat Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n haastattelussa olevansa valmiita hallitusyhteistyöhön yli blokkirajojen. SVT:n haastattelusta näki selvästi, että sosiaalidemokraatit olisi porvariblokille ruotsidemokraatteja mieluisampi hallituskumppani, vaikka blokki vaatiikin Löfvenin eroa pääministerin paikalta.

Myöskään Löfven ei vaikuttanut vaalivalvojaispuheessaan kiinnostuneelta yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Hän sanoi olevansa pettynyt siitä, että rasismiin pohjautuva puolue voi saada nykyaikana niin paljon ääniä. Hän myös sanoi puolueen edustajien näissäkin vaaleissa toivoneen journalistien kuolemaa ja ylistäneen Adolf Hitleriä.

Löfven aikoo jatkaa toistaiseksi pääministerinä, vaikka porvariblokki vaatii vaalituloksen perusteella hänen eroaan.

Porvariblokin neljä puoluejohtajaa korostivat SVT:n vaalistudiossa, että Löfvenin on lähdettävä tavalla tai toisella. Jos hän ei eroa itse, seuraavan hallituksen pääministeristä äänestetään valtiopäivien avautuessa kahden viikon päästä. Porvariblokki aikoo äänestää yhtenä rintamana Löfveniä vastaan.

Löfven puolestaan sanoi SVT:lle antamassaan haastattelussa, ettei porvariblokilla ole perusteita vaatia häntä eroamaan vaali-iltana, vaan asia punnitaan valtiopäivien avautuessa.

Hän korosti, ettei lopullinen vaalitulos ole vielä ratkennut.

– Nyt kaikkien kunniallisten puolueiden on kannettava vastuu ja odotettava lopullisia vaalituloksia. Mitään ei päätetä tänä vaali-iltana.

Punavihreän blokin ja porvariblokin lopullista paikkajakoa parlamentissa on mahdotonta sanoa ennen virallisten tulosten valmistumista. Vaali-iltana vaikutti, että punavihreä blokki saisi parlamentista yhden paikan porvariblokkia enemmän.

Ruotsidemokraattien ohella myös keskustapuolue, vasemmistopuolue ja kristillisdemokraatit kasvattivat alustavien tulosten mukaan suosiotaan. Keskusta on saamassa 8,6 prosentin, vasemmistopuolue 7,9 prosentin ja kristillisdemokraatit 6,4 prosentin kannatuksen.

Ympäristöpuolueen kannatus laski 4,3 prosenttiin ja liberaalien kannatus pysyi liki ennallaan 5,5 prosentissa. Ympäristöpuolue ei voi vielä huokaista helpotuksesta, sillä alustavan tuloksen mukaan puolue ylitti nipinnapin neljän prosentin äänikynnyksen, jonka alle jääminen merkitsisi nykyiselle hallituspuolueelle koko parlamentista putoamista.

Dagens Nyheterin mukaan ympäristöpuolue on äänissä mitattuna 25 000–30 000 ääntä kynnyksen yläpuolella. Lehden haastatteleman tutkijan David Ahlinin mukaan on epäselvää, millainen vaikutus postiäänillä voi puolueen kannalta olla.

Ahlinin mukaan ulkoruotsalaiset äänestävät usein porvaripuolueita, mutta hän varoittaa päättelemästä sen perusteella liikoja.