Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja kidutuksen vastaisen komitean moitteista: Havainnot ovat aivan oikeita, vankiloista puuttuu koulutettua henkilökuntaa
Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on oikeassa siitä, että Suomen vankiloista puuttuu koulutettua henkilökuntaa, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.
– Raha on ehdottomasti se fundamentaaliongelma. Mielellään palkkaisimme lisää henkilökuntaa. Tiedämme, että sitä on liian vähän ja sekä ne ongelmat, mitä siitä aiheutuu, hän sanoo STT:lle.
Euroopan kidutuksen vastaisen komitean CPT:n valtuuskunta teki viime kuussa tarkastusmatkan Suomeen ja vieraili muun muassa Oulun ja Turun vankiloissa.
Valtuuskunta kiinnitti huomiota koulutetun henkilökunnan puutteeseen, josta esimerkiksi vankien välinen väkivalta sen mukaan vaikuttaa johtuvan.
Kujalan mukaan henkilöstöongelmat juontavat juurensa suuriin leikkauksiin, joita Risessä on jouduttu tekemään. Vuosina 2006–1016 Rise joutui säästämään noin 500 henkilötyövuotta sopeuttamis- ja tuottavuusohjelmien aikana.
– Kun henkilökuntaa merkittävästi vähennettiin, vähennettiin myös alalle koulutettavien määriä. Nyt koulutettua henkilökuntaa ei ole yhtäkkiä saatavilla, Kujala sanoo.
CPT on erityisen huolissaan tilanteesta Turun vankilassa.
– (Turun vankilassa) oli ollut useita väkivaltaisia välikohtauksia, joista osa oli johtanut vakaviin loukkaantumisiin. Johto ja henkilökunta yrittivät parhaansa mukaan ehkäistä vankien välistä väkivaltaa ja puuttua siihen, mutta tämä ei ole helppoa ottaen huomioon vankipopulaation erityispiirteet (paljon rikollisryhmiin kuuluvia) sekä pulan pätevästä vankeinhoitohenkilökunnasta, komitea kirjoittaa alustavista havainnoistaan.
CPT:n mukaan tilanne tulee todennäköisesti entisestään huononemaan, sillä vankien määrä oli kasvussa ja vankilan johtajalla oli vaikeuksia rekrytoida pätevää henkilöstöä.
– On selvää, että jos tilanteen korjaamiseksi ei ryhdytä nopeisiin ja määrätietoisiin toimiin, Turun vankilan tilanne voi riistäytyä käsistä, se varoittaa.
Kujalan mukaan tilanne Turussa on hallinnassa. Vuodenvaihteessa vankilassa aukeaa toinen varmuusosasto, minne sijoitetaan korkean riskin vankeja, jotka eivät lopeta väkivaltaa tai muiden rikosten tekemistä vankeusaikana.
– En näe, että Turun tilanne on sen pahempi kuin muuallakaan. Olemme esittäneet enemmän rahaa tarvittaviin henkilöresursseihin muun muassa siihen, kun varmuusosasto vuodenvaihteessa perustetaan. Katsotaan, miten onnistumme, hän sanoo.
Kujalan mukaan CPT:n Turussa ja Oulussa havaitsemat ongelmat näkyvät eri puolilla Suomea ja ovat yleistettävissä valtakunnalliselle tasolle.
Henkilöstön vähyys näkyy vankiloissa muun muassa niin sanotun vankituntemuksen heikkenemisessä, hän sanoo.
– CPT:kin toteaa, että henkilökunnan ja vankien väliset suhteet ovat sinänsä hyvät ja asialliset, mutta kovin etäiset. Sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että valvontatyötä joudutaan tekemään etäämmältä, kun henkilökuntaa ei ole tarpeeksi lähikontaktiin ja lähityöhön.
– Toinen ongelma on siinä, että ei pystytä järjestämään aktiivista toimintaa riittävästi, joka on ihan merkittävä turvallisuutta luova tekijä.
Kujalan mukaan rikosalan koulutuskeskuksessa on valmistelussa hanke, jossa vankiloissa jo työskentelevälle, kouluttamattomalle henkilökunnalle annettaisiin täsmäkoulutusta.
– Lisäksi lähityön kehittämishankkeessa olemme perustaneet rikosseuraamustyöntekijän virkanimikkeen, johon amk-tutkinto on pätevyysvaatimuksena. Tämän hetken tuntuma on, että amk-suorittaneita on saatavilla paremmin, ja palkkaamme heitä enenevissä määrin, Kujala kertoo.
Valtuuskunnan mukaan huonoin tilanne vankiloissa oli yhteydenpitorajoitusten kohteena olevilla tutkintavangeilla ja turvallisuussyistä eristetyillä vangeilla.
Molemmissa vankiloissa nämä vangit viettivät jopa 21–23 tuntia päivästä lukittuina selleihinsä.
Vangeilla oli vain vähän tai ei ollenkaan järjestettyä toimintaa ja hyvin vähän sosiaalisia kontakteja. Valtuuskunnan mielestä rajoitustoimiin turvautumista on edelleen vähennettävä ja niiden kestoa lyhennettävä, ja vangeille on silloinkin tarjottava jotain toimintaa ja ihmiskontakteja.
– Tämänkin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että henkilöstö on enemmän läsnä vankien asuinosastoilla, CPT huomauttaa.
Komitean mukaan vankiterveydenhuollossa oli puutetta lääkäreistä ja vastuu terveydenhuollon tarjoamisesta vangeille oli ensisijaisesti sairaanhoitajilla. Kujala jakaa huolen.
– Olen aivan samaa mieltä, että terveydenhuoltopalveluja pitäisi olla enemmän. Sekin on aivan puhtaasti resurssikysymys, hän sanoo.
STT ei ole toistaiseksi tavoittanut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.) kommentoimaan CPT:n havaintoja.