Riistakeskus ei ole sallinut kertaakaan kannanhoidollista susijahtia susiasetuksen voimaantulon jälkeen
Suomessa ei ole oltu reilun kahden kuukauden aikana kertaakaan susijahdissa kannanhoidollisella perusteella.
Suomen riistakeskuksesta kerrotaan, että kannanhoidolliseen metsästykseen on tullut susiasetuksen voimaantulon jälkeen yksitoista hakemusta. Lupia ei ole myönnetty.
– Hakemusten perustelut eivät ole olleet riittäviä poikkeuslupien myöntämiseksi, sanoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Muulla kuin kannanhoidollisella perusteella pyyntilupia on myönnetty poronhoitoalueen ulkopuolella kaksi. Molemmissa tapauksissa kyseessä oli pihoilla jolkutellut susi. Pielaveden ja Kiuruveden alueella Pohjois-Savossa metsästys tuotti tulosta ja eläin päätyi saaliiksi. Mynämäellä Varsinais-Suomessa saalista ei ole tullut.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen, jonka mukaan Riistakeskus voi myöntää suden pyyntiin kuluvan metsästysvuoden aikana eli heinäkuun loppuun mennessä enintään 28 poikkeuslupaa poronhoitoalueen ulkopuolella.
Lupa voidaan myöntää vahinko- tai turvallisuusperusteisesti eli tapauksissa, joissa susi esimerkiksi saalistaa laitumella olevia eläimiä tai liikkuu toistuvasti asutuksen lähellä.
Luvan voi myöntää myös kannanhoidollisella perusteella, jos sille löytyy edellytykset. Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan yksinkertaistettuna susikannan säätelyä eli pyyntiä kannan kasvun hillitsemiseksi.
Poikkeusluvan saaminen kannanhoidollisella perusteella näyttäisi olevan todella vaikeaa. Tähän ovat vaikuttaneet EU-tuomioistuimen ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden tiukentuneet linjaukset.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi lokakuussa ratkaisunsa karhun kannanhoidollista poikkeusluvista ja totesi, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti. Vaikka linjauksissa oli kyse karhuista, niillä on olennaista vaikutusta myös sutta koskeviin poikkeuslupiin.
KHO linjasi, että poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Lisäksi luvan perusteena pitää olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella. Kannanhoidollinen metsästys itsessään tai metsästyskulttuurin säilyttäminen ole peruste pyynnille.
Riistakeskukselle tulleet kannanhoidolliset lupahakemukset ovat olleet hyvin yleisluonteisia. Poikkeuslupaa ei heru sanomalla esimerkiksi, että susikanta on kasvanut, susista voi aiheutua vahinkoa tai että kanta kestäisi metsästystä.
Millaisilla perusteluilla Riistakeskukselta voisi teoriassa herua kannanhoidollinen poikkeuslupa?
– Tällä hetkellä ei ole varsinaisesti perustelua, joka olisi korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymä, Härkönen tiivistää ja jatkaa:
– Tilanne on kaiken kaikkiaan vähän erikoinen.
Jos Riistakeskus näyttäisi hakemukselle vihreää valoa ja päätöksestä valitettaisiin hallintotuomioistuimiin, vasta ehkä parin vuoden päästä selviäisi, onko perustelu riittävä myös KHO:n mielestä.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi ei lähde ennakoimaan, voiko Suomessa myöntää lainkaan suden metsästykseen sellaista kannanhoidollista poikkeuslupaa, joka kestäisi myös tuomioistuinprässin.
– Selkeimmät tavoitteet ja syyt metsästykselle, joita on tähän mennessä käytetty, ovat tulleet tyrmätyiksi. Sanoisin, että todella vaikealta näyttää tällä hetkellä.