Raporttiluonnos: Osan EU-maista epäillään käyttäneen vakoiluohjelmia esimerkiksi opposition vakoiluun – raportin laatijan mukaan asia on uhka demokratialle
Vakoiluohjelmia on käytetty poliittisin tarkoituksiin neljässä tai viidessä EU:n jäsenmaassa, mikä on uhka demokratialle, sanoo israelilaisesta Pegasus-vakoiluohjelmasta laaditun raporttiluonnoksen esittelijä, europarlamentaarikko Sophie in ’t Veld tiedotteessa.
EU:n Pegasuksen tutkintavaliokunnan esittelijä in ’t Veld on tänään julkaissut raporttiluonnoksensa Pegasuksen käytöstä. Koska kyseessä on vasta luonnos, siihen voidaan tehdä vielä muutoksia. Raportti käsittelee pääasiassa Pegasusta, mutta siinä on tarkasteltu myös muita vastaavia vakoiluohjelmia.
Luonnoksen mukaan vakoiluohjelmien väärinkäytöksiä on ilmennyt Puolassa, Unkarissa, Kreikassa ja Espanjassa. Lisäksi Kyproksella on epäilyjä väärinkäytöstä.
Tänään julkaistu raporttiluonnos perustuu muun muassa eri tahojen kuulemisiin, kirjallisiin lähteisiin ja myös medialähteisiin. Lopullinen raportti valmistuu myöhemmin, mutta tarkka aika ei ole tiedossa.
Tutkimukset jatkuvat ensi vuoden maaliskuuhun asti, mahdollisesti kesään asti.
Pegasus on israelilaisen NSO-yrityksen kehittämä vakoiluohjelma, jota on myyty ympäri maailmaa. Vakoiluohjelman käyttö nousi suuren yleisön tietoon kesällä 2021, kun tutkivista toimittajista koostunut kansainvälinen ryhmä paljasti sen laajamittaisen käytön ympäri maailmaa.
Pegasus-ohjelma kykenee seuraamaan kaikkea puhelimen liikennettä kuten sähköposteja, pikaviestimiä, puhelimeen ja sen sovelluksiin tallennettuja tietoja sekä mikrofonia ja kameraa.
Esimerkiksi Puolassa Pegasusta on käytetty raporttiluonnoksen mukaan maan opposition vakoiluun.
– Vakoiluohjelmien käyttö on uusien autoritaaristen valtioiden ytimessä Euroopassa. Se on vakiinnuttamassa itsestään laajan työkalun vastuuttomille poliittisille peleille ja korruptiolle. Samalla kansalaisten keskeisiä oikeuksia poljetaan, in ’t Veld sanoi lehdistötiedotteessa.
In ’t Veldin mukaan vakoilu on uhka demokratialle ja EU:n tulee reagoida tilanteeseen. Hänen mukaansa EU-komissio suhtautuu asiaan nyt kansallisvaltioiden sisäisenä asiana, mikä jättää demokratian puolustamisen täysin avoimeksi.
– Olenko vihainen? Kyllä olen. Koska tämä iskee eurooppalaista demokratiaa vastaan, hän lisäsi lehdistötilaisuudessa tänään Brysselissä.
Raporttiluonnoksessa kerrotaan esimerkiksi Puolan käyttäneen ohjelmaa opposition vakoiluun. Luonnoksen mukaan Puolan entinen pääministeri Beata Szydlo ja entinen ulkoministeri Witold Waszczykowski tapasivat Israelin ex-pääministerin Benjamin Netanjahun illallisella marraskuussa 2016.
Tämän jälkeen Szydlo ja Netanjahu tapasivat Visegrad-ryhmän maiden edustajien kanssa. Aiheena oli ”yhteistyön tiivistäminen innovaatioiden ja korkean teknologian saralla”. Pian tämän jälkeen Puola päätti Pegasus-ohjelman ostosta, raporttiluonnos väittää.
Tämän jälkeen vakoiluohjelmaa on käytetty muun muassa Puolan opposition mustamaalaukseen.
– Informaatiota, joka on kerätty vakoiluohjelman kautta, on käytetty lokakampanjoihin hallituksen kriitikkoja ja oppositiota vastaan, raporttiluonnoksessa todetaan.
Puolan valtapuolueen PiSin johtaja Jaroslaw Kaczynski on vahvistanut ohjelman oston, mutta kiistänyt opposition vakoilun.
Samanlaista toimintaa on havaittu myös Unkarissa, jossa maan hallituksen kerrotaan käyttäneen ohjelmaa esimerkiksi toimittajien uhkailun ja häirintään hakkeroimalla näiden puhelimia.
Espanjassa vakoilua epäillään tapahtuneen niin maan hallituksen kuin ulkovaltojen toimesta.
Raporttiluonnoksen mukaan Marokon on arvioitu käyttäneen Pegasusta muun muassa Espanjan pääministeri Pedro Sanchezin vakoiluun. Lisäksi maassa on kuohuttanut niin sanottu ”Catalangate”, jossa Espanjan hallituksen epäillään vakoilleen katalaanipoliitikkoja niin Pegasusta kuin Candiru-ohjelmaa käyttämällä.
Espanjan viranomaiset ovatkin myöntäneet, että ohjelmaa on käytetty katalaanipoliitikkojen vakoiluun. Näistä 18:n vakoiluun oli saatu hyväksyntä maan oikeuslaitokselta.
Toronton yliopiston alainen Citizen Lab –tutkimuskeskuksen mukaan vakoilun kohteita on ollut kuitenkin yli 60, joten monen vakoilun kohteen osalta on yhä avoimia kysymyksiä. .
Luonnoksen mukaan Espanjan hallitus on tarjonnut vain vähän tietoa siitä, miten vakoilun kohteet on valittu. Hallitus on kieltäytynyt antamasta tietoja vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen.
Kreikassa on taas kuohuttanut Predator-vakoiluohjelma. Maan tiedustelupalvelun johtaja Panagiotis Kontoleon erosi aiemmin syksyllä asiasta alkaneen skandaalin vuoksi.
Eroon johtanut vyyhti alkoi, kun Kreikan oppositiopuolueen, sosiaalidemokraattisen Pasokin johtaja Nikos Androulakis valitti korkeimpaan oikeuteen siitä, että hänen puhelimeensa yritettiin asentaa vakoiluohjelma. Myös kreikkalainen taloustoimittaja Thanasis Koukakis on kertonut, että hänen puhelimeensa on asennettu Predator-vakoiluohjelma.
Kreikan viranomaiset ovat myöntäneet niin Androulakisin kuin Koukasin seurannan, mutta kiistänyt Predatorin käytön. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on kuvannut oppositiopuolueen puheenjohtajan seurantaa ”lailliseksi, mutta poliittisesti ei-hyväksyttäväksi”.
Kreikan tiedustelupalvelun eronneen johtajan Kontaleonin mukaan Androulakisin vakoilu taas käynnistettiin Ukrainan ja Armenian pyynnöstä liittyen tämän asemaan EU:n ja Kiinan välisissä kauppaneuvotteluissa. Kyseiset maat ovat kuitenkin kiistäneet asian.
Toimittaja Koukakisia taas hänen mukaansa vakoiltiin ”kansallisen turvallisuuden syistä”.
Kreikan skandaali syveni entisestään marraskuun alussa, kun kreikkalainen uutislehti kertoi, että 33 merkittävää kreikkalaista olisi vakoiltu Predatorin avulla. Heidän joukossaan on niin toimittajia kuin hallituksen ministereitä.
Raporttiluonnoksen mukaan paljastukset kertovat häiritseviä asioita kreikkalaisesta politiikasta. Toisin kuin Puolassa, vakoiluohjelmia ei käytetä itsevaltaisen hallinnon sisäiseksi pönkittämiseksi, vaan poliittisten ja taloudellisten päämäärien ajamiseksi tapauskohtaisesti, luonnos toteaa.
– Koska Kreikassa järjestetään vaalit keväällä 2023, tilanteeseen on saatava selvyys, jotta kevään vaalien rehellisyydestä ei jää mitään epäilyksiä, raporttiluonnoksessa todetaan.
EU-maiden omien hallintojen lisäksi ulkovallat ovat käyttäneet Pegasusta EU-maiden vakoiluun.
Yksi kohteista on ollut Suomi. Ulkoministeriö on aiemmin kertonut vakoilun kohdistuneen Suomen ulkomailla työskentelevään lähetettyyn henkilökuntaan. Ministeriö ei ole kertonut tarkemmin, kuinka moneen ihmiseen vakoilua on kohdistunut tai missä tehtävissä he ovat työskennelleet. Myöskään vakoilun tekijää ei ole täsmennetty.
Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi STT:lle alkuvuodesta, että vakoilun takana on todennäköisesti valtiollinen toimija.