Lukijalta: Lapin hyvinvointialue tarvitsee työrauhan – Ei yhdistämispaineille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen
Lapin hyvinvointialueen yhdistäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen (Pohde), on viime aikoina noussut esille keskusteluissa. Tätä on perusteltu väitteillä, joiden mukaan Lapin päättäjät eivät kykene tekemään koko maakunnan etua palvelevia päätöksiä.
Kritiikki on kohdistunut erityisesti Meri-Lappiin ja Länsi-Pohjan sairaalan rooliin. Nyt on kuitenkin syytä pysähtyä ja katsoa, missä tilanteessa oikeasti olemme.
Länsi-Pohjan sairaalaa koskevat kipeät ja pitkään jatkuneet erimielisyydet on nyt ratkaistu. Päätös erikoissairaanhoidon keskittämisestä ja sairaalan roolin painottamisesta perusterveydenhuoltoon ja kevyeen päiväkirurgiaan on tehty.
Se ei ole ollut helppo ratkaisu kenellekään, mutta se on päätös, jonka kanssa on nyt elettävä ja jonka pohjalta toimintaa on kehitettävä.
Juuri Länsi-Pohjan sairaalan asemaan ja Meri-Lapin erikoissairaanhoitoon liittynyt kiista on ollut keskeinen syy siihen, miksi Lapin hyvinvointialueen päätöksentekokykyä on viime vuosina kyseenalaistettu myös valtakunnallisessa keskustelussa.
Juuri siksi on kohtuutonta ja lyhytnäköistä nostaa tässä vaiheessa esiin uusia vaatimuksia Lapin hyvinvointialueen lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Pohteeseen.
Nyt kun Laphan suurin kiistakysymys on ratkaistu, pitäisi vihdoin pystyä siirtymään rakentavaan yhteistyöhön, luottamuksen palauttamiseen, tulevaisuuden palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen – ei repivään hallintokeskusteluun.
Yhdistämisen perusteeksi esitetään usein taloudelliset paineet, sote-uudistuksen rakenteellinen kestävyys, palvelujen tehostaminen ja hallinnolliset säästöt.
Samalla kuitenkin sivuutetaan Lapin erityispiirteet: pitkät etäisyydet, harva asutus ja paikallisten palvelujen merkitys yhdenvertaisten sote palveluiden saatavuuden ja arjen turvallisuuden näkökulmasta.
Suurempi hallinnollinen kokonaisuus ei automaattisesti tarkoita yhdenvertaisia, parempaa palveluja, vaan pahimmillaan se etäännyttää päätöksenteon entisestään alueen ihmisistä, jotka kokevat jäävänsä syrjään ja ulkopuoliseksi.
Yhdistämistä koskevassa keskustelussa ei ole esitetty näyttöön perustuvaa arviota, jonka mukaan Lapin erityisolosuhteissa laajempi hallinnollinen kokonaisuus parantaisi palvelujen saatavuutta, kustannusvaikuttavuutta tai henkilöstön pysyvyyttä.
Lapin hyvinvointialueen ongelmat eivät ratkea karttaa piirtämällä uudelleen. Ne ratkeavat hyvällä johtamisella, avoimemmalla päätöksenteolla, osaavalla, hyvin voivalla henkilökunnalla ja aidolla halulla katsoa koko Lapin etua – myös Meri-Lapin sekä Rovaniemen ulkopuolisen Lapin.
Lapin hyvinvointialue tarvitsee nyt työrauhan. Jatkuva epävarmuus nakertaa luottamusta, vaikeuttaa henkilöstön sitoutumisen, hyvinvointiin ja vie huomion pois olennaisesta: Lapin asukkaiden yhdenvertaisten sosiaali-, ja terveyspalveluiden tuottamisesta.
Tulevaisuutta ei rakenneta pakottamalla, vaan yhteistyöllä. On aika antaa päättäjille sekä työntekijöille työrauha tehdä työnsä hyvin, tehokkaasti ja lopettaa epävarmuuden lietsonta. Lapin asukkaat ansaitsevat tämän.
Keskustanaisten Lapin piiri
Hilpi Ahola, varapuheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/