Puruvuorille löytyi uusi käyttötarkoitus – sahanpuru sopii jätevesien puhdistamiseen
Sahanpurua Suomessa riittää. Yksi tulevaisuuden käyttökohde voi olla männyn sahanpurun hyödyntäminen teollisuusjätevesien puhdistamisessa. Tuoreessa väitöstutkimuksessa saadut tulokset ovat rohkaisevia.
– Nitraatin kiinnittyminen oli hyvin nopeaa ja materiaali toimi eri lämpötiloissa, jolloin saimme hyvin vesiä puhdistettua. Menetelmän sovelluksia voisi löytyä esimerkiksi nitraattien saastuttamien pohjavesien puhdistamisessa, väitöstutkija Anni Keränen arvioi.
Menetelmä perustuu pääosin ioninvaihtoon, jossa jätevesissä olevat haitta-aineet kiinnittyvät purujen pintaan.
Kemiallisesti käsiteltyihin männyn sahanpuruihin kiinnittyneet metallit voidaan ottaa talteen suolaliuoksella ja käyttää tämän jälkeen puhdistusmateriaali uudelleen.
Männyn sahanpurun käyttö kaivosten jätevesien puhdistamisessa on myös yksi tutkimuksen esiin nostama mahdollisuus.
– Siellä vain pitoisuudet ovat niin suuria, että täysin puhtaaseen veteen ei päästä, Anni Keränen kertoo.
Sulfaatin määrä saadaan Keräsen mukaan vähenemään kaivosten jätevesistä yli 95 prosenttisesti.
Jos toimiva kaupallinen ratkaisu männyn sahanpurun hyödyntämiseen jätevesien puhdistuksessa saadaan kehitettyä, valmistus ei kaadu raaka-aineen puutteeseen.
Suomalaiset sahat painivat etenkin pohjoisessa kasvavien sahanpuruvarastojen kanssa.
– Koskaan aiemmin ei vuodenvaihteessa ole ollut näin suuria puru- ja kuorivarastoja. Yksi mahdollisuus olisi sahata vähemmän, mutta ei kait sekään tarkoituksenmukaista ole, sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.
Yhtiöllä on kaksi sahaa Kuusamossa, sekä sahat Taivalkoskella ja Kajaanissa. Puruongelma vaihtelee eri paikkakunnilla.
– Kajaanissa kaikki sahanpuru menee jatkossa etanolin tuotantoon ja kuoriosa polttoon Kainuun Voimalle. Se on hyvä kokonaisuus, kun etäisyydet eivät ole pitkät. Koillismaalla tilanne on toinen. Meidän omissa lämpövoimaloissa ja kuivaamoissa käytetään sahanpurua ja kuorta, mutta ei kaikki sinnekään mene. Etäisyydet ovat sitten taas niin pitkät muualle, ettei kuljettaminen kannata, Virranniemi kertoo.
Jätevesien puhdistuskäyttö ei sulata suomalaisia sahanpuruvuoria, vaan se vaatii isompia avauksia.
Suurten biotuotelaitos-hankkeiden eteneminen sekä metsähakkeen ja sahateollisuuden sivutuotteiden tukeminen samalla tavoin auttaisivat asiaa.
– Suurin ongelma on, että metsähake saa niin paljon tukea, ettei sahanpuru ole hinnaltaan kilpailukykyinen energialähteenä. Ja sen saman tuen saa myös tuontihake. Tulevaisuudessa pitäisi hakata 15 miljoonaa kuutiota enemmän metsiä, mutta miten sahat saavat hyödynnettyä purun, Virranniemi pohtii.
Vielä tarvitaan tutkimusta, rahoitusta ja vuosia aikaa, jotta sahanpurujen hyödyntäminen vesien puhdistuksessa etenee kaupalliseksi tuotteeksi.
– Tutkimustulokset ovat kaupallisesti tuotteistettavissa, jos tutkimusresursseja löytyy. Tässä menetelmässä on potentiaalia, uskoo tutkija Keränen.
Keräsen väitöskirja tarkistetaan Oulun yliopistossa 31. maaliskuuta.