Puoluebarometri: Marinin hallituksen ennätysputki jatkuu – enemmistö katsoo hallituksen onnistuneen hyvin
Suomalaisten enemmistö katsoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on onnistunut tehtävissään varsin hyvin. Kevään puoluebarometrissa tätä mieltä oli 55 prosenttia vastanneista. Tyytymättömiä oli 37 prosenttia.
Erityisen tyytyväisiä olivat SDP:n, vasemmistoliiton, RKP:n ja vihreiden kannattajat. Keskustalaisten tyytyväisyys jäi hiukan alhaisemmaksi, 72 prosenttiin, kun taas vajaa viidesosa oli hallitukseen tyytymättömiä. SDP:n kannattajista hallitusta kiitti 89 prosenttia.
Opposition puolella kokoomuksen kannattajat olivat perussuomalaisia suopeampi. Kokoomuslaisista 37 prosenttia piti hallituksen toimia vähintään melko hyvinä, mutta perussuomalaisista vain 14 prosenttia.
Puoluebarometrejä on tehty suurimpien puolueiden toimeksiannosta kaksi kertaa vuodessa lokakuusta 1991 eteenpäin. Marinin hallitukselle on kertynyt mittaushistorian viisi kovinta tulosta. Se on ollut koko aikana ainoa hallitus, jonka toimintaa suomalaisten enemmistö on pitänyt hyvänä.
Lähimmäksi nousee Paavo Lipposen (sd.) toinen hallitus, joka sai syyskuussa 2001 vähintään melko hyvän arvosanan 47 prosentilta vastaajista.
Puolueista myönteisimmän arvion saivat tällä kertaa SDP ja kokoomus.
49 prosenttia suhtautui myönteisesti SDP:hen, 46 prosenttia kokoomukseen. Keskusta ja RKP herättivät myönteisiä tunteita 40 prosentissa vastaajista. Vihreistä piti 38 prosenttia, 35 prosenttia vasemmistoliitosta ja 34 prosenttia Liike Nytistä.
Kristillisdemokraatteihin suhtautui myönteisesti 30 prosenttia ja perussuomalaisiin 29 prosenttia.
SDP ja vihreät ovat viime syksyn barometriin verrattuna kasvattaneet myönteisesti suhtautuvien määrää neljä prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset on pakittanut saman verran. Kokoomus on sitä vastoin noussut lähelle ennätystä. Siihen myönteisesti suhtautuvien vastaajien osuus on ollut suurempi vain syksyllä 2011.
Barometrissa selvitettiin myös kansalaisten Nato-näkemyksiä. Joka toisen vastaajan mielestä on olemassa paljon perusteita sille, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä. Tätä mieltä oli 52 prosenttia. Vajaa kolmannes eli 30 prosenttia oli sitä mieltä, että perusteita on jonkin verran.
Yhteensä 11 prosenttia katsoi, ettei perusteita ole kovinkaan paljon tai tuskin lainkaan.
Joka neljäs kannatti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä Natoon liittymisestä, mutta 61 prosenttia ei nähnyt sille tarvetta.
Kyselyn on toteuttanut Kantar Public. Haastatteluja tehtiin huhtikuun alussa kaikkiaan vajaat 1 300 ja virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.