Professorin mukaan Suomi ei pysty suojelemaan naisia väkivallalta – "Suojelun hakeminen pitkälti uhrin vastuulla"

Suomessa naisia ei pystytä suojelemaan väkivallalta tai sen uhkalta riittävän hyvin, sanoo oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen emeritaprofessori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.

Nousiaisen mukaan Suomessa suojelun hakeminen on pitkälle uhrin itsensä vastuulla ja viranomaisten huomio keskittyy tekijään.

Nousiaisen mukaan esimerkiksi viranomaiset voivat hakea lähestymiskieltoa sitä tarvitsevalle, mutta pääsääntöisesti uhri joutuu tekemään sen itse.

– Länsi-Euroopassa perinteisesti ajatellaan, että nainen on heikko ja lain pitää suojella häntä väkivallalta. Suomessa tällaista ajattelua ei niinkään ole.

Yksi ongelma on Nousiaisen mukaan myös poliisin resurssit.

– Ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista, että väkivallan uhri saisi poliisilta suojelua pidemmäksi aikaa, että poliisi esimerkiksi vartioisi uhrin kotia.

Professori Nousiainen teki kahden muun suomalaisjuristin kanssa vuodenvaihteessa Suomesta valituksen YK:n CEDAW-komitealle, joka valvoo naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Valituksen mukaan Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta.

Nousiainen pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin vakavana ihmisoikeusongelmana Suomessa.

– Vaikka naisiin kohdistuva väkivaltaa on meillä kansainvälisesti vertailtuna paljon, silti siihen liittyvät lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti ja vastentahtoisesti.

Esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään käytössä ollut lähestymiskielto tuli Suomen lakiin vasta 90-luvun lopulla.

Vainoamisesta tuli rangaistavaa vasta vuonna 2014 ja senkin kriminalisointia vastustettiin, Nousiainen sanoo.

Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta Nousiaisen mukaan sen täytäntöönpanemiseksi ei ole vieläkään tehty velvoittavaa valtakunnallista ohjelmaa.

– Esimerkiksi viranomaisyhteistyö on jätetty kuntien vastuulle ja eri kuntien välillä on paljon eroja.

Hallitus antaa ensi viikolla vastineensa YK:lle juristikolmikon tekemästä valituksesta. Ulkoministeriöstä arvioidaan, että asian käsittelyyn menee kaikkiaan vielä pari vuotta.

Helsingin käräjäoikeudessa luetaan tänään syytteet 45-vuotiaalle miehelle törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, josta mies vangittiin toukokuussa.

Mies on aiemmin tuomittu entisen naisystävänsä pahoinpitelystä, vainoamisesta ja uhkaamisesta.

Vaikka syytteet eivät ole vielä tulleet julkisiksi, on viimeisimmässä lähestymiskieltopäätöksessä viitattu rikosepäilyyn. Lähestymiskiellon mukaan uhreina ovat olleet nainen ja tämän lapset.

Oikeus myönsi naiselle ja lapsille laajennetun lähestymiskiellon tänä keväänä.

Lähestymiskieltohakemuksessa on vedottu Rikosseuraamuslaitoksen päätökseen, jonka mukaan mies oli joulukuussa 2015 lähettänyt useille viranomaisille viestin, jossa hän uhkasi tappaa naisen tai tämän läheisen.

Päätöksen mukaan epäillyn rikoksen valmistelu alkoi elokuussa 2013.

Mies tuomittiin naisen pahoinpitelystä vuonna 2012.

Hän on kiistänyt teon ja kokenut tulleensa tuomituksi syyttömänä ja vaatinut, että asia korjataan.

Vuonna 2016 mies tuomittiin vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankilaan muun muassa vainoamisesta, lähestymiskieltojen rikkomisesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, laittomista uhkauksista ja kotirauhan rikkomisesta.

Tuomion mukaan hän oli uhannut naista väkivallalla ja oli tähän toistuvasti yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse ja soittamalla.

– Sinun pitää ottaa vakavasti tämä. Ulkopuolisille kertominen johtaa tiettyyn lopulliseen toimenpiteeseen, joko sinulle tai eräälle läheisistäsi. (- -) Pahinta mitä itsellesi ja lapsillesi voit tehdä on sotkea ketään mukaan. Ilmoita päätöksesi itse. Ellet, seuraa ehdoton loppu, luki 2013 syksyllä naiselle lähetetyissä tekstiviesteissä, joihin syyttäjä vetosi oikeudessa.

Huhtikuussa 2013 nainen ei enää uskaltanut asua kotonaan.

Hän asui toistuvasti turvakodissa, ja hänen lapsensa joutui vaihtamaan koulua uhkailun takia. Nainen muutti, mutta mies sai selville hänen osoitteensa ja meni asunnolle.

Mies on määrätty useaan lähestymiskieltoon, mutta hän on vastustanut niitä perusteettomina.