Professori säikäytti kuntaväkeä – "Maahanmuutto vielä herttaisen pientä"

Räväkästi esiintynyt professori Alf Rehn herätti kuntaväen puntaroimaan myös kauhukuvia, kun valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta 2030 -seminaari käynnistyi keskiviikkona.

Professorin mielestä kukaan ei pysty tänään sanomaan, millainen suomalainen kunta on 15 vuoden kuluttua. Hän neuvoi Finlandia-talon suuren salin täyttänyttä yleisöä miettimään myös niitä asioita, jotka pelottavat kaikkein eniten.

Rehnin mielestä ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että Suomesta tulee asumisen kannalta Euroopan parhaita paikkoja. Hän arvioi, että maahanmuutto on vielä herttaisen pientä verrattuna siihen, mitä voi olla tulossa, jos kymmenet miljoonat ihmiset lähtevät liikkeelle 15 vuoden kuluessa.

Mikäli tulijoita on satoja tuhansia, Suomi ei pysty pitämään rajojaan suljettuna, professori kuvasi.

Hän neuvoi katsomaan myös Venäjän taloutta. Kun öljyn hinta on 28 dollarissa, Venäjän budjetti ei professorin mukaan ole enää edes vitsi, se on mustaa huumoria.

Tiedossa on, että yhä harvemmat kaupungit saavat lisää asukkaita. Tämä näkyy Tanskassa, Ruotsissa, Suomessakin, Rehn huomautti.

Köyhät kunnat köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Mitä silloin tapahtuu? Tätä keskustelua ei Rehnin mukaan uskalleta käydä loppuun, koska kuva olisi liian synkkä.

– Siitäkin olisi voitava puhua.

Rehn nauratti väkeä esimerkeillä kliseistä, joita toistelemalla puhuja osoittaa olevansa oikeassa. Kulunut sana on hänen mielestään esimerkiksi digitalisaatio. Tai se, että sanotaan tulevaisuuden olevan nuorten.

– Paskan marjat, professori pamautti huomauttaen, että ei nuorilla ole rahaa

Rehnin mukaan ainoa kiinnostava ryhmä on 55–70 -vuotiaat, jotka pitävät huolta kunnostaan ja joilla on rahaa kuluttamiseen. Hän ihmetteli, miten kunnat suhtautuvat tähän kultakaivokseen: kuntajohtajat sanovat, että he hoitavat vanhenevan väen.

– Siis hoitavat kuin Mansikkia. Rakentavat lisää vanhainkoteja, säilytyslaitoksia, elämyksiä kaipaaville ihmisille, hän virnisteli.

Professori pelotteli, että tällä menolla muutama Ruotsin kunta rakentaa paratiisin vanhoille ihmisillle ja vetää puoleensa kaikki Suomen hyvinvoivat eläkeläiset.

Ennakkoluulottomutta kaipaava Rehn kummastelee tapaa, miten kunnat haluavat pysyä kiinni historiassaan. Halutaan samaa kuin ennenkin, mutta vähän lisää. Totutusta on vaikea päästää irti.

Hän huomautti, että pähkähulluilta tuntuvilla ideoilla voi kuitenkin nousta maailmanmaineeseen. Esimerkkinä hän käytti Isokyrön tislaamoa, joka juuri sai palkinnon maailman parhaan gintonic -ginin tuottajana.

– On oltava avoin uusille mahdollisuuksille. On kyseenalaistettava tuttu ja turvallinen, Rehn opasti.

Hän katsoi, että kaikki kunnat eivät tulevaisuudessa voi tehdä kaikkea. vaan yksi kunta keskittyy yhteen, toinen toiseen asiaan.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) mukaan Finlandia-talon seminaari on hallituksen tulevaisuuden kunta -hankkeen lähtölaukaus. Hän piti tärkeänä, että tässä vaiheessa asetetaan enemmänkin hyviä kysymyksiä kuin annetaan lopullisia vastauksia.

Vehviläinen johtaa hanketta ja myös parlamentaarista työryhmää, joka arvioi uuden kunnan tehtäviä ja ideaa. Kuntien rooli muuttuu rajusti, kun maakuntahallinto tulee voimaan vuonna 2019.

Uusille itsehallintoalueille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuolto eli rahallisesti yli puolet kuntien tehtävistä. Kunnille jää koulutus, varhaiskasvatus, kaavoitus ja kehitystoiminta.

Hallituksen tavoitteena on saada maakuntalaki ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki lausunnoille huhtikuussa ja eduskuntaan syksyllä.