Professori muistuttaa, että osassa vaalipiireistä keskusta teki vain pienen tappion – uudistustoimet odottavat
Keskusta koki raa’an tappion jo toisissa eduskuntavaaleissa peräkkäin. Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta huomauttaa erityisen merkittävää olleen, että keskustalle tuli takkiin pahimmin aivan sydänmaillaan.
Esimerkiksi Oulun vaalipiirissä tuli takkiin 5,4 prosenttiyksikköä, Lapissa 4,4, Savo-Karjalassa 3,1 ja Kaakkois-Suomessa 3.
– Keskustalle se on erittäin huolestuttavaa.
Onko tuloksessa nähtävissä protestia kahdeksan vuotta hallituksessa ollutta puoluetta vastaan?
– Kyllä siinä tätä on nähtävissä. Silmään pisti, kun esimerkiksi Merijärvi Pohjois-Pohjanmaalla on ollut Suomen keskustalaisimpia kuntia, niin siellä keskusta hävisi 10,9 prosenttiyksikköä ja perussuomalaiset voitti 14,6. Nämä ovat hurjia lukuja, Ruostetsaari antaa esimerkin.
Samalla esimerkiksi Vaasan, Hämeen ja Uudenmaan tappiot olivat melko pienet. Yleisesti ottaen keskusta hävisi Ruostetsaaren mukaan perussuomalaisille, mutta etelässä ehkä kokoomukselle.
Keskustan kannalta huolestuttavasti perussuomalaiset näyttäytyy nyt eniten koko maan puolueena.
Toisaalta keskustan suuruus jatkuu alue- ja kunnallisvaltuustoissa.
Pääministerivaalin luonne ja taktinen äänestäminen saattoivat nekin vaikuttaa keskustan tulokseen, mutta enemmän Ruostetsaari kiinnittää huomiota vaalikeskustelun teemoihin.
– Vaalikeskustelu oli sellainen, että valtiontalouden tasapainottaminen dominoi aiheena. Velkapaniikkiakin siinä oli nähtävissä. Keskusteluhan polarisoitui SDP:n ja kokoomuksen välillä. Keskusta ei saanut omaa vaihtoehtoaan jäsennettyä siinä keskustelussa, Ruostetsaari kommentoi Suomenmaalle.
– Vaalikeskustelu oli aika suppea. Paljon tärkeitä teemoja jäi keskustelematta, kuten EU-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka. Valtiontaloudesta puhuttiin paljon ja siinä keskusta ei saanut viestiään kirkastettua.
Taktinen äänestäminen pääministerikysymyksen ympärillä vaikutti keskustaan ehkä jonkin verran, mutta ennemmin se söi punavihreää joukkoa.
– Vihreät ja vasemmistoliitto pärjäsivät heikommin kuin viimeisimmät gallupit antoivat odottaa.
Keskustan tulos oli lähellä viimeisimpiä kannatusmittauksia. Samoin kisa oli Ruostetsaaren mukaan kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten välillä juuri niin tiukka, kuin gallupeista saattoi odottaa. Kolme suurinta asettuvatkin tuloksissaan yhden prosenttiyksikön sisään.
Miten keskustan sitten kannattaisi jatkaa eteenpäin?
Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi heti vaalien jälkeen maanantaina, että keskustan paikka on oppositiossa. Se on paikka siivota puolueen likapyykki.
Professori Ruostetsaari muistuttaakin, että keskustan alhaisen kannatuksen syyt ovat syvemmällä kuin vain vaalien teemoissa tai hallituskauden kiistoissa.
Kokemuksia on nyt sekä sinivihreästä että punamultaisesta hallituksesta, ja molemmat ovat johtaneet tappioihin.
– Kyllähän tämä juontaa juurensa vuoden 2019 rökäletappioon. Minulla on tuntuma, että keskustassa tavallaan jäi Juha Sipilän hallituksen jäljiltä oman identiteetin kirkastaminen pitkälti tekemättä, ja ehkä nyt tarvittaisiin aatteen päivittämistä, ja sen pohtimista, mitä alkiolaisuus on 2020-luvulla, Ruostetsaari toteaa.