Presidentti Stubb vetosi voimakkaasti YK:n turvallisuusneuvoston uudistamisen puolesta – "Olen huolissani"
Presidentti Alexander Stubb vetosi ensimmäisessä YK-puheessaan voimakkaasti kansainvälisen yhteistyön ja YK:n uudistamisen puolesta.
Stubb oli keskiviikkoiltana Suomen aikaa New Yorkissa pitämässään puheessa tyylilleen uskollinen, sillä hän esitteli YK:n yleiskokoukselle tavaramerkkinsä eli kolme pointtia.
Presidentin kolme pointtia olivat: mikä yhdistää pikemminkin kuin erottaa maailman maita, miten lopettaa tämänhetkiset sodat sekä kuinka YK:ta tulisi uudistaa.
Stubb maalasi puheessaan kuvan kriisissä olevasta kansainvälisestä järjestelmästä, joka murenee juuri kun sitä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Hän nosti esiin usein toistamansa harmin siitä, että 1990-luvulla visioitu ”historian loppu” ja kaikkien maailman maiden päätyminen demokratioiksi ei toteutunut.
– Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.
Presidentti vertasi nykytilannetta siihen, kun YK perustettiin 1940-luvulla, ja totesi maailman seisovan jälleen kerran risteyksessä.
– Täytyy myöntää, että olen huolissani. Erot maiden ja maaryhmien välillä ovat kasvamassa, Stubb sanoi.
Hänen mukaansa suurten globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan välttämättä maailman maiden yhteistyötä. Presidentti totesi Suomen olevan menestystarina, joka on hyötynyt suuresti YK:n menestymisestä.
Presidentti esitteli yleiskokoukselle ehdotuksensa YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiseksi, josta hän puhui medialle jo viime viikolla. Stubb ehdotti ensinnäkin, että pysyvien jäsenmaiden lukumäärä tuplattaisiin kymmeneen, niin että Afrikka ja Aasia saisivat kaksi paikkaa ja Latinalainen Amerikka yhden.
– On mahdotonta hyväksyä sitä, että turvallisuusneuvostossa ei ole pysyvää edustusta Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta, ja vain Kiina edustaa Aasiaa, Stubb sanoi.
Lisäksi hän ehdotti pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden poistamista sekä sitä, että YK:n perussopimusta rikkova maa voisi menettää äänioikeutensa turvallisuusneuvostossa.
– Ymmärrän että veto-oikeus oli tarpeellinen toisen maailmansodan jälkimainingeissa, mutta nykymaailmassa se on liian usein jähmettänyt turvallisuusneuvoston ja päätöksenteon täällä New Yorkissa. YK:n virastoissa ei ole kansallisia vetoja, ja ne toimivat tehokkaasti juuri siksi että yksittäinen jäsenmaa ei voi estää sitä, presidentti linjasi.
– Suomen kolmen kohdan ehdotus on hyvin konkreettinen, jotkut voisivat sanoa ylioptimistinen, mutta meidän on aloitettava jostakin, Stubb sanoi.
Konflikteista puhuessaan Stubb nosti esiin sekä Ukrainan, Gazan että Sudanin sodat. Hän sanoi Suomen tuomitsevan jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja ilmaisi tukensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelmalle.
– Sota jatkuu, koska Venäjän johto ei ole halukas lopettamaan sitä. Kun Venäjä tekee parhaansa syyttääkseen muita omasta hyökkäyksestään, meidän täytyy järjestelmällisesti palata kansainvälisen oikeuden ja YK:n perussopimuksen periaatteisiin, Stubb paalutti.
– Venäjällä tai millään muullakaan maalla ei ole historiallista oikeuta kenenkään alueisiin tai ihmisiin. YK:n perussopimuksen ytimessä on suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, Stubb sanoi ja vaati Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia lopettamaan sodan heti.
Hänen mukaansa enemmistöllä maailman maista on intressinä rauha, mutta tällä enemmistöllä ei ole riittävästi valtaa kansainvälisessä järjestelmässä.
Stubb sanoi olevansa pohjimmiltaan optimistinen, koska uskoo ihmisten tekevän lopulta hyviä ratkaisuja. Hän totesi ihmiskunnan olevan selkeän valinnan edessä.
– Voimme jatkaa kohti moninapaista epäjärjestyksen maailmaa, tai me voimme ryhtyä ratkomaan vakavasti yhteisiä ongelmiamme monenkeskisten instituutioiden ja uudistetun YK:n kautta.
Stubb siteerasi lopuksi edesmennyttä presidentti Martti Ahtisaarta, joka sanoi vuoden 2008 Nobel-puheessaan, että ”rauha on tahdon asia”.