Presidentinvaalien gallupjää ei välttämättä kestä – isoja tammikuun siirtymiä on nähty ennenkin
Vaikka presidenttiehdokkaiden kannatusasetelma näyttää jäätyneeltä kuin tammikuinen pakkaspäivä, isotkin loppusuoran liikahdukset ovat vielä ainakin teoriassa mahdollisia.
Vaalit eivät ei ole veljeksiä, mutta aiempien vaalien perusteella viimeisimpiin gallup-lukemiin ei kannata luottaa liikaa.
Edellisiä, vuonna 2018 käytyjä presidentinvaaleja on vaikea verrata muihin. Pitkin matkaa oli tiedossa, että kyse on vain siitä, valitaanko Sauli Niinistö jatkokaudelle jo ensimmäisellä vaiko vasta toisella kierroksella.
Vuoden 2012 vaalit vertautuvat meneillään oleviin paremmin, kun istuva presidentti ei ole ehdolla. Tuolloin esimerkiksi Ylen Taloustutkimuksella teettämässä, 5. tammikuuta julkistetussa mittauksessa kokoomuksen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut edellisestä mittauksesta kolmella prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin.
Kakkossijasta kilpaileville vihreiden Pekka Haavistolle mitattiin 8,3 ja keskustan Paavo Väyryselle 8,2 prosentin kannatus.
Perussuomalaisten Timo Soini sai mittauksessa seitsemän prosentin, SDP:n Paavo Lipponen ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki neljän, RKP:n Eva Biaudet kahden ja kristillisdemokraattien Sari Essayah yhden prosentin kannatuksen.
Nousussa olivat vain Haavisto ja Arhinmäki. Soinin kannatus oli ennallaan ja muiden laskussa.
Vaalien ensimmäinen kierros oli vuonna 2012 tammikuun 22. päivänä eli viikkoa aiemmin kuin nyt. Tammikuun aikana tehtiin Ylen tammikuun alun mittauksen lisäksi neljä muutakin gallupia.
Viimeisimpänä ennen vaaleja julkaistu Ylen-Taloustutkimuksen mittaus ennusti vaalitulosta hämmentävän huonosti. Niinistölle mitattiin 29 prosentin, Haavistolle 12 ja Väyryselle 10 prosentin kannatus. Muut ehdokkaat jäivät kuuden prosentin alapuolelle.
Huomattavasti paremmin ja käytännössä kohdilleen osui suunnilleen samalla ajanjaksolla tammikuun puolivälissä tehty HS:n ja ja TS-Gallupin kysely, jossa Niinistölle mitattiin 39 prosenttia ja Haavistolle ja Väyryselle 17.
Haavisto ja Väyrynen erottuivat kahdessa muussakin tammikuun aikana tehdyssä gallupissa Niinistön vahvimpina haastajina, mutta luvut jäivät alakanttiin toteutuneeseen nähden. Vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistö sai 40, Haavisto 18,8 ja Väyrynen 17,5 prosenttia äänistä.
Kokenut vaalitutkija, dosentti Sami Borg kirjoittaa tuoreessa Suomen Kuvalehdessä, että vaalihistoria osoittaa tilanteen voivan muuttua jopa rajusti, joskaan hyvin merkittävä muutos ei ole kovinkaan todennäköistä.
Borg huomauttaa, että jos ehdokaskannat perustuvat vasta alustaviin yleisiin valintaperusteisiin, kuten ehdokkaan puoluetaustaan ja poliittis-ideologiseen suuntautumiseen, liikkuvuuspotentiaali voi olla todella suurta ja ykköskierroksesta tulla ennakoitua jännittävämpi.
Borgin mukaan viimeisetkään julkistettavat mittaukset eivät välttämättä tavoita kampanjan finaaliviikon mahdollisia isoja mielipidemuutoksia.
Näin kävi esimerkiksi vuonna 1994, jolloin Elisabeth Rehn teki hurjan loppukirin oltuaan ennakkoäänissä vasta neljäs 15,6 prosentin kannatuksella. Tällä kertaa vaaliasetelma on kuitenkin toisenlainen ja nousu varsinaisen vaalipäivän äänillä on vaikeampaa ennakkoäänestyksen suosion merkittävän kasvun vuoksi.
Korjattu 9.1. klo 19.18 Niinistön kannatus 4. kpl: 37, ei 31 prosenttia.