Milloin presidenttiehdokkaat lämpenivät Nato-jäsenyydelle? – Yksi kehotti vakavaan harkintaan jo 30 vuotta sitten, osa muutti mielensä pommien putoiltua Kiovaan
Suomen Nato-jäsenyydestä tai sen optioista ei ole tarvinnut enää meneillään olevissa presidentinvaaleissa vääntää, koska Suomi on ollut täysjäsen jo yhdeksän kuukautta.
Presidenttiehdokkaiden välillä on kuitenkin isojakin eroja siinä, missä vaiheessa he ovat liittoutumisen puolesta liputtaneet ja asian esille nostaneet. Ehdokasjoukosta kansanliikkeen ja keskustan ehdokas Olli Rehn on aivan omassa sarjassaan.
Rehn ehdotti Nato-jäsenyyden vakavaa harkintaa jo 30 vuotta sitten, huhtikuussa 1994. Rehn oli tuolloin kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja. Hän perusteli ehdotustaan Venäjän epävakaalla kehityksellä.
– En halua pelotella enkä uhkailla enkä usko sotilaalliseen konfliktiin, mutta kovan linjan isovenäläisyyden vahvistuminen merkitsisi poliittisten painostuspyrkimysten todennäköistymistä, Rehn sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän epäili, että poliittiseen painostukseen voisi liittyä myös sotilaallista uhkaa.
Rehn isännöi samana keväänä Helsingissä Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan järjestämää seminaaria, johon osallistui Venäjän äärikansallinen poliitikko Vladimir Zhirinovski.
Rehn arvioi tuolloin, että Zhirinovski on heijastuma Venäjän kansan tuntemuksista ja suurvallan loukatusta ylpeydestä. Se näkyi hänen mielestään kovan linjan kansallismielisten kannatuksen vahvistumisena.
Muista ehdokkaista myös kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb tiedetään Nato-jäsenyyden pitkäaikaiseksi kannattajaksi.
Stubbin puolue kokoomus otti myönteisen kannan Nato-jäsenyyteen jo puoluekokouksessaan vuonna 2006, mutta ei käytännössä edistänyt asiaa mitenkään edes eduskuntavaaleissa.
Stubbista tuli poliitikko vuonna 2004, kun hänet valittiin tutkijataustalla Euroopan parlamenttiin. Mikään varsinainen Nato-pioneeri Stubb ei kuitenkaan omassa puolueessaankaan ollut.
Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtajaksi vuonna 2004 valittu Jyrki Katainen asettui julkisesti kannattamaan Suomen liittymistä Natoon Suomen Kuvalehdessä jo joulukuussa 2003.
Katainenkin joutui sixpack-hallituksensa pääministeriksi noustuaan sulkemaan vasemmiston vaatimuksesta Nato-jäsenyyden hakemisen pois koko vaalikauden ajaksi. Hänen tehtävänsä perinyt Stubb piti kuitenkin vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Paasikivi-seurassa puheenvuoron, jossa hän suorin sanoin esitti Naton jäseneksi ja sanoi, että se olisi pitänyt tehdä jo kaksikymmentä vuotta sitten.
Tuolloin vielä voimassaolevaa hallitusohjelman Nato-hakemuskieltoa Stubb piti virheenä.
Maahanmuuttoblogisti Jussi Halla-aho alkoi nousta laajempaan tietoisuuteen 2000-luvun jälkipuoliskolla ja kansanedustajaksi hänet valittiin vasta vuonna 2011. Turvallisuuspoliitikkona häntä ei tuolloin vielä erityisemmin tunnettu tai noteerattu.
Vuonna 2010 Halla-aho kirjoitti kuitenkin Scripta -blogiinsa, että Suomen Nato-jäsenyyden aika olisi ollut Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa, jolloin se olisi merkinnyt ennen kaikkea henkistä irtiottoa YYA-menneisyydestä. Vuonna 2014 hän sanoi Verkkouutisille kannattaneensa Nato-jäsenyyttä viimeiset 20 vuotta.
Muut presidenttiehdokkaat on luettava Nato-kysymyksessä enemmän tai vähemmän Ukrainan sodan puhjettua kantansa muuttaneisiin.
Pekka Haavisto oli ulkoministerinä isossa roolissa Suomen jäsenyysprosessissa, mutta aiemmin hänet tunnettiin Nato-jäsenyyden vastustajana. Haavisto ei kannattanut Nato-jäsenyyttä sen kummemmin vuoden 2012 kuin 2018 presidentinvaaleissa. Viime presidentinvaaleissa hän perusteli kielteistä kantaansa asiaan sillä, ettei Suomen itärajalle kaivata kilpavarustelua.
Tutkijataustalla presidentiksi pyrkivä Mika Aaltola arvioi maaliskuussa 2014 Turun Sanomille Venäjän jo miehittäessä Krimiä, ettei Suomi voisi liittyä Natoon ilman jonkinlaista yhteisymmärrystä Venäjän kanssa.
Sittemmin Aaltola on selvittänyt tarkoittaneensa ”poutasään mallia”, jossa Suomi tarvitsisi jonkinlaisen vihreän valon Venäjältä ja nostaneensa esille myös ”hätäliittymisen” vaihtoehdon. Ennen presidentinvaaleja Aaltola on kommentoinut ulkopolitiikkaa asiantuntijan ja tutkijan roolissa, johon ei niinkään kuulu omien mielipiteiden esittäminen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Aaltola arvioi kaksi kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ettei Suomi ole liittymässä Natoon.
SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen on sanonut ajatustensa muuttuneen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Luottamus Venäjään meni ja Natoon liittyminen tuli selväksi.
Myös vasemmistoliiton Li Andersson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat Nato-kysymyksessä ”Ukraina-käännynnäisiä” keväältä 2022.
Liike Nytin Harry Harkimo ehti vielä päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maaliskuussa 2022 julistaa, että Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen aika ei ole juuri nyt, ja linjanmuutos vaarantaisi maan aseman.
Harkimo muutti kuitenkin kantansa päinvastaiseksi jo seuraavana päivänä ja vaati jäsenyyden hakemista heti.