Poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden määrä lisääntyi viime vuonna
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä lisääntyi viime vuonna viidenneksellä, kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun katsauksessa. Vuonna 2021 kirjattiin 1026 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.
Suurin osa viharikosilmoituksista liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Niitä kirjattiin yhteensä 706 kappaletta, mikä on vajaat 70 prosenttia kaikista ilmoituksista. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitely. Sen jälkeen tulivat kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.
Katsauksen mukaan alttiimpia rasististen rikosten uhreiksi ovat ulkonäöltään valtaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Myös Suomen kansallisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin ja saamelaisiin voi kohdistua rasistisia rikoksia. Lisäksi rasismia avoimesti vastustavat henkilöt voivat olla viharikosten kohteita.
Etnisen ja kansallisen taustan jälkeen seuraavaksi yleisin viharikosmotiivi oli uskontoon ja vakaumukseen liittyvä motiivi, josta oli kyse 13 prosentissa ilmoituksista. Kolmanneksi yleisin oli seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä motiivi vajaalla kymmenellä prosentilla ja neljänneksi vammaisuuteen liittyvä motiivi noin kuuden prosentin osuudella. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyviä ilmoituksia oli vajaat kolme prosenttia kaikista viharikoksiksi luokitelluista ilmoituksista.
Viharikosepäilyissä eniten kasvua oli vammaisuuteen liittyvän motiivin kohdalla. Katsauksen mukaan rikosilmoitusten määrä kaksinkertaistui vuoteen 2020 verrattuna. Ilmoituksia oli yhteensä 61. Epäilyissä yleisin rikoslaji oli kunnianloukkaus. Seuraavaksi yleisimmät olivat pahoinpitely ja laiton uhkaus.
Epäilty rikos määritellään viharikokseksi, jos joku tapauksen osapuolista epäilee, että rikoksen yhtenä motiivina on epäluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua viiteryhmää kohtaan. Luokitteluun päädytään myös silloin, jos tapauksessa esiintyy esimerkiksi rasistista kielenkäyttöä.