Petokannan suurentuminen voi vähentää valkoposkihanhien maanviljelylle aiheuttamia vahinkoja, arvioi ely-keskuksen suunnittelija – "Luonnossa runsaudelle löytyy aina verottajia"
Ensimmäiset valkoposkihanhet ovat saapuneet Suomeen huhtikuun alussa, kertoo Pohjois-Karjalan ely-keskus. Sen mukaan kyseessä ovat Suomessa pesivät yksilöt ja ne pesivät etenkin rannikkoseudulla. Suomessa pesivien valkoposkihanhien määräksi on arvioitu 7 000 paria.
Isomman joukon valkoposkihanhia uskotaan saapuvan Suomeen toukokuun puolivälin paikkeilla.
– Tämä isompi joukko vain pysähtyy Suomessa matkatessaan pesimään arktisille alueille Barentsinmerelle. Arktisille alueille matkaavat hanhet pysähtyvät yleensä Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Isoimmat parvet on viime vuosina havaittu Pohjois-Karjalassa, kerrotaan Pohjois-Karjalan ely-keskuksen tiedotteessa.
Suurentunut petokanta voi vähentää hanhien maanviljelylle aiheuttamia vahinkoja, arvioidaan Pohjois-Karjalan ely-keskuksen blogissa. Blogissa kerrotaan, että tutkimusten mukaan valkoposkihanhien ruokailu- ja lepäilyalueet ovat osin vaihtuneet muun muassa petopaineen takia.
Aiemmin lähes kaikki valkoposkihanhet keräsivät keväisin voimia muutaman viikon Gotlannissa ja Länsi-Virossa, mutta nykyään lyhyemmän aikaa ja enenevissä määrin Itä-Virossa ja Suomessa.
Yhdeksi syyksi epäillään moninkertaistunutta merikotkakantaa Gotlannissa ja Virossa.
– Satelliittiseurannan perusteella hanhet eivät viihdy runsaspetoisilla alueilla, vaan tankkaavat näillä alueilla vain muutaman päivän, kirjoittaa blogissa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi.
Kontiokorpi uskoo, että todennäköisesti Suomessakin tapahtuu muutos – tai on jo osin tapahtunut. Esimerkkinä hän käyttää Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Tohmajärveä, missä hanhimassojen ympärille on kerääntynyt syksyisin kymmenisen merikotkaa hanhia jahtaamaan.
– Merikotkan niin sanottuja kihlapareja on Pohjois-Karjalassa jo kaksinumeroinen luku, nämä nuoret aloittavat pian pesinnän. Onkin toivottavaa, että suurentunut petokanta vähentää hanhien aiheuttamia vahinkoja maanviljelylle, Kontiokorpi kirjoittaa.
– Luonnossa runsaudelle löytyy aina verottajia.
Valkoposkihanhet siirtyvät ilmeisesti syksyllä talvialueille useammalla laskeutumisella kuin keväällä, blogissa kerrotaan. Kontiokorven mukaan asiaan saataneen varmistus Luonnonvarakeskuksen (Luke) satelliittilähetintutkimuksella.
Tutkimusprojektissa on tarkoitus asentaa lähettimet 50 valkoposkihanhelle, Kontiokorpi kertoo. Näin saadaan tietoa siitä, missä linnut ruokailevat ja levähtävät Suomessa muuttomatkallaan. Tietoa saadaan myös siitä, kauanko linnut viettävät aikaa Suomessa muuttomatkallaan.
– Saksalaisten ja hollantilaisten vastaavissa seurannoissa on jo paljastunut, etteivät samat hanhet käytä välttämättä samoja peltoja tai edes lähiseutuja eri muuttokausilla.
Pohjois-Karjalan ely-keskuksen mukaan hanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet Suomessa paljon nopeammin kuin mitä valkoposkihanhikanta on kasvanut.
Suurimmat vahingot ovat tulleet rehuviljelmille Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Suurimmillaan viljelijöille myönnetyt korvaukset ovat olleet Suomessa kolme miljoonaa euroa viime vuonna.