Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja saamelaiskäräjälaista: Mietinnön valmistumista vaikea ennakoida, aikarajaksi annettu kello 13 eikä lisäaikaa ole
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että on vielä vaikea ennakoida, valmistuuko saamelaiskäräjälain mietintö tänään. Ojala-Niemelä sanoi STT:lle aamulla ennen valiokunnan kokousta, että valiokunnalle on annettu aikarajaksi tänään kello 13 ja sanottu, että lisäaikaa ei anneta.
Ojala-Niemelä ei kerro omaa kantaansa saamelaiskäräjälakiin. Hän sanoo yrittävänsä vain vetää prosessia tasapuolisesti valiokunnan puheenjohtajana.
Mietinnön on valmistuttava tänään, jotta laki saadaan käsiteltyä ennen vaalitaukoa. Vaalitauko alkaa ensi viikon perjantaina, ja silloin hyväksymättä jääneet hankkeet raukeavat.
Perustuslakivaliokunta aloitti kokouksensa kello kahdeksalta aamulla.
Hallitus antoi esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamisesta marraskuussa poikkeuksellisesti erimielisenä. Kolme keskustan ministeriä äänesti lakia vastaan.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.
Hallituksen ehdotuksessa lähdetään siitä, että vaalikelpoisuus saamelaiskäräjillä määritettäisiin kielen perusteella. Nykyisessä laissa se koskee ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin. Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.
Nykyisin saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa. Nykyisessä laissa saamelainen on se, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelainen on myös sellaisen ihmisen jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Saamelainen voi olla myös silloin, kun ainakin yksi vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Oikeusministeriö on aiemmin sanonut, että on vaikea arvioida, lisäisikö vai vähentäisikö uusi laki kokonaisuudessaan vaalikelpoisten määrää. Kielikriteerin laajentaminen lisäisi määrää, kun taas lappalaiskriteerin poistaminen vähentäisi sitä.
Saamelaiskäräjälain muutos on aiheuttanut ristiriitoja myös saamelaisten keskuudessa. Saamelaiskäräjät kuitenkin osaltaan hyväksyi esityksen marraskuussa äänin 15–3. Saamelaisten keskuudessa kiistoja on muun muassa siitä, että osa saamelaisista katsoo, että nykyinen laki sallii sellaisten ihmisten osallistumisen saamelaisia koskevaan päätöksentekoon, jotka eivät todellisuudessa ole saamelaisia. Uudistusta vastustavat puolestaan pelkäävät, että nykyisin päätöksentekoon osallistuvat saattavat menettää osallistumismahdollisuutensa.