Pelkkä sienen nuoleminen voi aiheuttaa koiralle oireita – myös näissä piilee vaara syksyn metsälenkillä
Koira otetaan usein mukaan sienimetsään ja jotkut kouluttavat koiran jopa avukseen etsimään ruokasieniä. Osa sienistä on kuitenkin myrkyllisiä koirille, joten sienimetsällä tulee olla tarkkana, muistuttaa Agria Eläinvakuutus tiedotteessaan.
Etenkin koiranpennun kanssa metsässä liikkuessa kannattaa olla tarkkana, sillä pennuilla on tapana tutustua maailmaan maistelemalla kaikkea vastaan tulevaa.
Myrkylliset sienet voivat aiheuttaa koiralle vatsavaivoja ja muita myrkytyksen oireita. Muutamat sienilajit ovat jopa tappavia ja voivat johtaa koiran menehtymiseen. Osa sienistä on niin myrkyllisiä, että pelkkä sienen nuoleminen riittää aiheuttamaan myrkytyksen oireita.
Myrkytyksen oireet riippuvat sienilajista, mutta yleisimpiä oireita ovat oksentelu ja ripuli. Jotkut oireet voivat ilmetä vasta muutaman päivän kuluttua. Jos epäilee, että koira on syönyt myrkyllisiä sieniä, kannattaa ottaa heti yhteyttä eläinlääkäriin. Jos mahdollista, mukaan voi ottaa sienen tai kuvan sienestä, jota epäilee tai tietää koiran syöneen.
Koirille vaarallisia myrkkysieniä Suomessa ovat muun muassa punakärpässieni, valkoinen kärpässieni ja korvasieni. Hyvä perussääntö on: mikäli sieni on ihmiselle myrkyllinen, se on myös koiralle myrkyllinen.
Tammenterhot sisältävät tanniinia, joka saattaa suurina määrinä aiheuttaa koirille myrkytysoireita. Koirien tanniinin sietokyky on yksilöllistä: kaikki koirat eivät saa oireita ja myrkytykset ovat hyvin harvinaisia.
Muutama yksittäinen tammenterho aiheuttaa koiralle useimmiten vain lievää pahoinvointia, mutta suuria määriä syönyt koira voi alkaa oksentelemaan tai ripuloimaan. Ensimmäisenä myrkytyksen oireena koira oksentaa, vaikuttaa apealta ja kieltäytyy syömästä. Sen seurauksena koira kärsii usein ummetuksesta, jota seuraa 2–10 vuorokauden kuluttua tervamainen ripuli.
Myös hevoskastanjat voivat aiheuttaa myrkytysoireita, mikäli koira pääsee syömään niitä suuren määrän. Tyypillisiä myrkytysoireita ovat lisääntynyt syljeneritys, oksentelu, ruokahaluttomuus ja ripuli sekä erilaiset hermosto-oireet ja apaattisuus.
Tammenterhot ja hevoskastanjat voivat olla pienille koirille vaarallisia myös kokonsa vuoksi, sillä ne voivat aiheuttaa suolitukoksen.
Hirvikärpäsiä esiintyy eniten elo-syyskuun aikana metsäalueilla, joissa on hirviä tai muita hirvieläimiä. Hirvikärpäset etsivät nimensä mukaan isäntäeläimekseen hirviä, mutta ne saattavat lentää myös koiran turkkiin isäntää etsiessään.
Hirvikärpäset imevät vain hirvien verta, mutta ne saattavat puraista myös koiraa. Herkille yksilöille puremat voivat aiheuttaa allergisen reaktion, tyypillisesti kutisevan ihoreaktion. Toisinaan hirvikärpäset saattavat myös tiputtaa siipensä lennettyään koiran turkkiin – ne luulevat löytäneensä hirven koiran sijaan.
Osa punkkikarkotteista karkottaa myös hirvikärpäsiä, mutta koiran turkki kannattaa käydä läpi aina metsälenkin jälkeen, jos alueella on hirvikärpäsiä. Varsinkin siipensä pudottaneita hirvikärpäsiä voi olla vaikea huomata käymättä turkkia huolellisesti läpi.
Punkkikarkotteita kannattaa käyttää myös syksyisin, sillä punkkeja on luonnossa niin kauan, kun lämpötilat pysyvät plussan puolella. Etelä-Suomessa punkkeja esiintyy usein marras-joulukuuhun saakka. Kuuman ja kuivan kesän jälkeen syksy on punkeille otollista aikaa, kun ilmankosteus lisääntyy.
Parhaiten ennaltaehkäiset koirasi punkeilta ja niiden kuljettamilta sairauksilta käyttämällä apteekista saatavaa punkkikarkotetta ja käymällä koiran turkin läpi päivittäin.