Paavi Franciscus on kuollut – näin seuraavan paavin valinta etenee
Paavi Franciscus on kuollut, kertoo Vatikaani. Franciscus kuoli tänään 88 vuoden ikäisenä asunnossaan Vatikaanissa.
Franciscus, ristimänimeltään Jorge Mario Bergoglio, oli katolisen kirkon paavina 12 vuotta.
Viime vuosina Franciscuksen terveys alkoi horjua. Hän joutui perumaan useita esiintymisiään ja matkojaan sekä turvautumaan pyörätuoliin.
Tänä vuonna hän ei itse lukenut perinteistä pääsiäisen urbi et orbi -puhetta Vatikaanissa, vaan avustaja luki paavin puheen. Paavi istui vieressä Pietarinkirkon parvekkeella pyörätuolissa, kun noin 35 000 ihmistä kuunteli puhetta Pietarinaukiolla.
Franciscus pyrki uudistamaan Vatikaanin hallintoa, kitkemään korruptiota Vatikaanin pankissa ja käsittelemään lasten seksuaalisen hyväksikäytön perintöä kirkossa.
Paavi vannoi tekevänsä kaikkensa saattaakseen pedofiilipapit oikeuden eteen, mutta myös häntä syytettiin ongelman piilottelusta ja vain näennäisten muutosten tekemisestä.
Franciscuksen kansanomainen tyyli keräsi paljon suosiota, mutta hän hankki myös vastustajia sekä Vatikaanissa että sen ulkopuolella suorasanaisilla kannanotoillaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, pakolaisten ja ilmaston puolesta.
Helmikuussa 2013 paavi Benedictus XVI luopui tehtävästään iän ja terveyshuolien vuoksi. Bergoglio valittiin roomalaiskatolisen kirkon 266. paaviksi maalikuussa 2013. Bergoglio oli yllätysvalinta, sillä hän oli valintahetkellä jo 76-vuotias.
Valinta tulkittiin kompromissiksi. Uudistajat arvostivat hänen liberaaleja näkemyksiään sosiaalisissa kysymyksissä, mutta hän kelpasi konservatiiveillekin, koska hänen näkemyksensä seksuaalisissa kysymyksissä olivat heille riittävän perinteisiä.
Bergoglio valitsi paavinimekseen Franciscuksen kunnianosoituksena fransiskaaniveljeskunnan perustajalle Franciscus Assisilaiselle ja pyhälle Francisco Xavierille, joka oli saarnaaja ja yksi jesuiittojen perustajista.
Ensi töikseen Franciscus luopui aiempien paavien ylellisestä kattohuoneistosta ja muutti huomattavasti vaatimattomampaan Vatikaanin vierastaloon.
Paavina Franciscus puolusti köyhiä ja edisti eri uskontojen ja uskontokuntien vuoropuhelua.
Hän ajoi myös armollisempaa suhtautumista esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja edisti naisten asemaa kirkon tulkinnoissa mutta piti kiinni kirkon näkemyksestä, että katolisessa kirkossa pappeus on varattu miehille.
Hän säilytti kirkon perinteisen linjan myös ehkäisyä, aborttia ja mies- ja naisparien avioliittoja koskevissa tulkinnoissa.
Kun paavi kuolee, käynnistyy katolisessa kirkossa perinteinen operaatio seuraajan nimittämiseksi maailman katolilaisten päämieheksi.
Maailmassa on toista miljardia katolilaista. Heistä noin puolet elää Amerikan mantereella, noin viidennes Euroopassa ja niin ikään noin viidennes Afrikassa, loput Aasiassa ja Oseaniassa. Lukumääräisesti eniten katolilaisia asuu Brasiliassa, Meksikossa, Filippiineillä, Yhdysvalloissa ja Italiassa.
Vuodenvaihteessa 2023–2024 Helsingin hiippakunnan jäsenrekisterissä oli runsaat 17 000 jäsentä. Käytännössä katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa vielä joitakin tuhansia enemmän.
Kardinaalikollegioon kuuluu kardinaaleja eli kirkon korkeita virkamiehiä ja piispoja eri puolilta maailmaa. Kardinaalikokouksen tehtävänä on valita uusi paavi. Tätä kutsutaan konklaaviksi.
Valintaan osallistuvia voi olla korkeintaan 120, mutta toisinaan heitä on ollut erikseen annetulla luvalla enemmän. Kaikkein iäkkäimmät eli yli 80-vuotiaat kardinaalit eivät saa äänestää, mutta he voivat osallistua keskusteluun.
Kardinaalit kerääntyvät Vatikaaniin. He osallistuvat myös Pietarinkirkossa messuun ja pyytävät Pyhän Hengen ohjausta uuden paavin valitsemiseksi.
Konklaavi kokoontuu äänestämään Michelangelon freskoista tunnetussa maailmankuulussa Sikstuksen kappelissa (Sikstiiniläiskappeli). Osallistujat vannovat salassapitovalan, ovet suljetaan ja yhteydet ulkomaailmaan katkaistaan.
Kardinaalit äänestävät lippuäänestyksellä. He menevät yksi kerrallaan Michelangelon Viimeinen tuomio -freskon eteen, rukoilevat ja pudottavat äänestyslipun maljaan.
Jos kukaan ei saa vaadittavaa äänimäärää, äänestysliput poltetaan sellaisten kemikaalien kanssa, joista nousee mustaa savua. Seuraa uusi äänestyskierros.
Viimeisen äänestyskierroksen liput poltetaan sellaisten kemikaalien kanssa, jotka tuottavat valkoista savua. Kun valkea savu nousee Sikstuksen kappelin savupiipusta, koko maailma saa tietää, että valinta on saatu päätökseen eli tarvittava äänimäärä on löytynyt.
Kardinaalidiakonien vanhin siirtyy Pietarinkirkon parvekkeelle ja lausuu: ”Habemus Papam.” Se tarkoittaa: ”Meillä on paavi.”
Valittu paavi näyttäytyy Pietarinkirkon parvekkeella äänestystulosta odottaneen väkijoukon edessä. Uusi paavi antaa ensimmäisen siunauksensa.