Orpo: Eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin ei saa tulla heikennyksiä
Eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin ei saa tulla heikennyksiä Ukrainasta käytävien rauhanneuvottelujen tuloksena, korostaa pääministeri Petteri Orpo (kok.).
– Tässä puhutaan koko Euroopan turvallisuusrakenteesta, mutta myöskin Suomen turvallisuudesta, Orpo sanoi eduskunnassa tavattuaan kaikkien eduskuntapuolueiden johtoa.
Orpon mukaan myöskään Naton puolustukseen ja pelotteeseen ei voi tulla heikennyksiä mahdollisen rauhansopimuksen ja siihen liittyvien järjestelyjen yhteydessä.
Pääministerin mukaan Suomen positio lähtee siitä, että Ukraina on rauhanneuvottelujen tuloksena suvereeni maa, joka voi liittyä Euroopan unioniin ja halutessaan hakea Naton jäsenyyttä.
Orpon mukaan samalla pitää ymmärtää, että Venäjä on, ja tulee olemaan pitkäaikainen ja vakava turvallisuusuhka Euroopalle.
– Ja sillä vakavuudella neuvotteluja pitää käydä. Vaikka rauha syntyisikin, Venäjä ei valitettavasti muutu, pääministeri painotti.
Orpon mukaan mahdollisesta rauhanturvaamisesta tai –takaamisesta ei ole mitään esitystä. Erilaisia vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa.
Mahdollista tulitaukolinjaa tai tulitauon pitämistä voisi Orpon mukaan voisi monitoroida esimerkiksi Etyj. Se edellyttäisi kuitenkin turvallista toimintaympäristöä.
Jos taas tarvitaan rauhanturvaamista, takana pitää Orpon mukaan olla “robustia” eli vahvaa voimaa. Joukkojen toimivaltuudet eivät hänen mukaansa ole pieniä kysymyksiä.
Pääministeri korosti Yhdysvaltojen tempoilevasta politiikasta huolimatta transatlanttisten suhteiden merkitystä.
– Euroopan ja Suomenkin turvallisuus on hyvin riippuvaista Yhdysvaltojen panoksesta.
Orpo muistutti, että Yhdysvalloista tulevien viestien perusvire on kuitenkin, että Yhdysvallat ei ole jättämässä Natoa eikä luopumassa Ukrainan tukemisesta, vaan lähtökohtana on Venäjän pakottaminen rauhaan.
Euroopan pitää Orpon mukaan pystyä täyttämään aukko, joka Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon ilmeisestä vähenemisestä jää.
– Se tarkoittaa eurooppalaisia investointeja puolustukseen, Euroopan maiden lisääntyviä puolustusmenoja ja investointeja ja kaikki tämä yhteistyössä ja koordinaatiossa Naton kanssa. Mutta Yhdysvaltoja tarvitaan vielä pitkään eurooppalaisen turvallisuuden vahvistamiseen ja takaamiseen.
Pääministerin mukaan Suomi pyrkii yhä vaikuttamaan ylimääräisen EU-huippukokouksen koolle kutsumiseksi. Euroopan pitää pystyä tekemään päätöksiä nopeasta ja pidemmän aikavälin aseavusta Ukrainalle ja oman puolustuksen vahvistamisesta.
– Ainoastaan vahvalla eurooppalaisella viestillä Eurooppa pääsee näihin neuvottelupöytiin mukaan, ei sinne pelkästään huutamalla tai pyytämällä pääse.
Orpon mukaan Yhdysvaltojen Ukrainan turvallisuusarkkitehtuuriin panostamisesta Euroopan maille jättämään kysymyspatteriin vastaamista pohditaan yhdessä eurooppalaisten kumppanien kanssa.