Oopperajuhlilla pohditaan: Voiko venäläistä oopperaa enää esittää?
Savonlinnan oopperajuhlat jatkavat 550-vuotiaan Olavinlinnan muurien sisällä jokakesäistä perinnettään. Heinäkuun aikana Oopperajuhlat tarjoilee maksimaalista voimaa ja efektiä, kuvailee taiteellinen johtaja Ville Matvejeff.
Ohjelmistossa ovat perinteikkäät tuotannot, joita ei ole nähty vuosiin: Giuseppe Verdin Macbeth, Giacomo Puccinin Turandot ja Modest Musorgskin Boris Godunov.
– Nämä teokset hyödyntävät Oopperajuhlien suurta vahvuutta eli isoa koneistoa ja isoa näyttämöä. Grand operaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja vielä hyvin erilaisia oopperoita, Matvejeff sanoo STT:lle.
Mukana on myös Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset, joka viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Suomalaisen merkkioopperan uuden tuotannon on ohjannut teattereista tuttu Mikko Kouki, ja lavalla nähdään suomalaisten oopperahuippujen lisäksi puheroolissa näyttelijä Laura Malmivaara.
Tampere-talon kanssa yhteistyössä tehty tuotanto on ensimmäinen laatuaan.
– Ajattelimme, että nyt on korkea aika kahden Helsingin ulkopuolisen tärkeän oopperatoimijan kokeilla, miten yhteistyö toimii: yhdistää voimavaroja, osaamista ja taloudellisia resursseja uuden tuotannon tekemisessä, joka on aina kallis investointi.
Vierailevana teoksena on Henry Purcellin The Fairy Queen, joka on espanjalaisen Festival Pereladan tuotanto.
Vanhojen teosten esittäminen ei ole aina ongelmatonta. Vuonna 2023 Kansallisooppera tiedosti Turandotiin kirjoitetun orientalismin eli Eurooppa-keskeisen suhtautumistavan itäisiin kulttuureihin ja niiden eksotisoinnin, mutta myyttiseen Kiinaan sijoittuva vuoden 1926 italialaisooppera sai silti kritiikkiä.
Oopperajuhlien Turandot on tuotanto vuodelta 2003, jolloin keskustelu kulttuurisesta omimisesta oli vielä lapsenkengissä. Matvejeff kertoo, että ohjaaja Pet Halmen teki aikanaan Turandotista jopa unenomaisen ja siinä on viitteitä eri aikakausista ja todellisuuksista.
– Tämä visuaalinen ja ohjauksellinen maailma on näkemykseni mukaan aika kaukana sellaisesta orientalistisesta tulkinnasta. Visualisointi on taiteellinen ja kuitenkin siihen teoksen maailmaan hyvin johdatteleva.
Boris Godunovista on taas kysytty, voiko näinä maailmanpoliittisina aikoina esittää venäläistä oopperaa. Matvejeffin mukaan teos auttaa ymmärtämään historiaa ja sitä, miten nykyisiin tilanteisiin on päädytty.
– Taiteen tehtävä ei ole välttämättä tehdä politiikkaa vaan toimia peilinä meidän tunteille ja ajatuksille. Peilinä myös yhteiskunnalliselle keskustelulle ottamatta kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin.
Peruutuksilta ei ole tänäkään kesänä vältytty. Olavinlinnan 550 vuotta -juhlakonsertti peruttiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
– Kaikkien kulttuuriorganisaatioiden talous on tiukentunut aivan äärettömän paljon monesta eri syystä viimeisten vuosien aikana. Yksi keskeinen on inflaatio. Vuodesta 2022 kulut ovat nousseet keskimäärin yli 20 prosenttia. Se näkyy meilläkin, Matvejeff kertoo.
Koronavuosien jälkeen yleisö on kuitenkin palannut festivaalille. Kansainvälisten vieraiden määrä on kasvanut sen jälkeen, kun venäläisasiakkaista on jäänyt suuri lovi.
Ulkomaisen yleisön odotetaan jatkavan kasvuaan, sillä Oopperajuhlat palkittiin kansainvälisessä oopperagaalassa vuoden 2024 parhaana festivaalina.
Matvejeffin mukaan tänä vuonna festivaalille odotetaan 45 000–50 000 lipunostajaa ja kaikkiin tapahtumiin yhteensä 60 000 ihmistä.