On liian aikaista julistaa poliittista kuolemaa Marine Le Penille, sanoo tutkija
Ranskassa kavallustuomion saaneen äärioikeistopoliitikko Marine Le Penin peli ei ole vielä pelattu, uskoo yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
Tuomion lisäksi oikeus määräsi maanantaina Kansallisen liittouman (RN) johtoon kuuluvalle Le Penille viiden vuoden kiellon asettua ehdolle julkisiin virkoihin. Tämä estäisi Le Penin aikeet asettua jälleen ehdolle Ranskassa vuoden 2027 presidentinvaaleissa.
Pyrhösen mukaan presidenttihaaveet voivat olla tässä, mutta Le Penin rooli Ranskan politiikassa jatkunee.
– Poliittinen kuolema on varmasti hyvin ennenaikainen julistus tässä vaiheessa, Pyrhönen sanoi STT:lle tiistaina.
– Hänellähän on todella laaja verkosto ja pääomaa. Hän voi monella tavalla avata (seuraajalleen) monia ovia, rakentaa kontakteja ja toimia neuvonantajana, ikään kuin tällaisena ”harmaana eminenssinä”.
Le Penin lisäksi parikymmentä muuta puolueeseen kuuluvaa todettiin syylliseksi kavallukseen tai kavalluksen peittelemiseen. Neljän vuoden tuomiosta huolimatta Le Pen ei joudu vankilaan: tuomiosta kaksi vuotta on ehdollista ja kaksi vuotta suoritetaan elektronisena valvontana.
Le Pen itse kiisti korruptiosyytteet ja vakuutti, ettei hän aio jättää politiikkaa.
– Tämä tuomio varmasti jollain tavalla sähköistää koko sitä kovinta äärioikeiston ydintä ympäri Eurooppaa. Varmasti tulee paljon sen suuntaisia ja hyvin kitkeriä puheenvuoroja, joissa haastetaan oikeuslaitoksen roolia demokraattisessa yhteiskunnassa, Pyrhönen ennusti.
Myös Yhdysvalloissa presidentiksi toiselle kaudelle noussut Donald Trump on syyttänyt saamiaan erilaisia tuomioita poliittiseksi ajojahdiksi.
Oikeuslaitosta on kyseenalaistettu Suomen laitaoikeistossa.
– (Eduskunnan puhemies) Jussi Halla-aho (ps.) on esimerkiksi sanonut, että korkeimman oikeuden päätökset ovat muutaman tuomarin mielipide, Pyrhönen huomautti.
Taannoisten mielipidemittausten mukaan 56-vuotias Le Pen pääsisi helposti toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa, jos ne pidettäisiin nyt.
Tutkija ei usko, että laitaoikeiston murskavoitto Ranskan seuraavissa vaaleissa olisi nyt automaattinen seuraus Le Penin tuomiosta. Presidentinvaaleissa ei tutkijan mukaan riitä se, että on vahva oman perustan kannatus. Ehdokkaan pitäisi tavoittaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Oikeusvaltion periaatteen ja puolueettoman oikeuslaitoksen arvosteleminen on tutkijan mukaan kuin kaksiteräinen miekka, joka presidentinvaaleissa voi kääntyä itseään vastaan.
– Lyhyellä tähtäimellä tässä on toki herkullinen paikka puhutella äänestäjiä sanomalla, että oikeuslaitos on politisoitunut, mutta voiko tällainen retoriikka jäädä elämään? Onko siitä vaaliaseeksi?
Narujen vetelemistä taustalla
Pyrhösen mielestä Le Penin tilalle varteenotettavin presidenttiehdokas voisi olla Kansallisen liittouman johtaja Jordan Bardella. Nouseva tähti oli vuonna 2022 Le Penin oma poiminta puolueen johtoon. Bardella oli tuolloin 27-vuotias.
Pyrhösen mielestä Emmanuel Macronin nousu presidentiksi 39-vuotiaana osoitti, että ikä ei välttämättä ole este.
– Onhan Bardellakin yli kolmekymppinen siinä vaiheessa, (vaalien aikaan) vuonna 2027, Pyrhönen totesi.
Vaikka Bardella rikkoi Le Penien dynastian puolueen johdossa, on Marine Le Penin katsottu vedelleen naruja taustalla. Tutkijan mukaan Bardellan kautta Le Pen voisi jatkaa poliittisen vallan käyttämistä melko suoraan.