Oikeusoppinut: Poliittiset päättäjät eivät voi määrätä kaikille riskimaista tuleville pakollisia koronatestejä tai asettaa heitä pakolliseen karanteeniin

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistolta katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön viestintä pakollisista koronatestauksista ja pakollisista karanteeneista on harhaanjohtavaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että riskimaista Suomeen matkustavat määrätään jatkossa viranomaispäätöksellä pakkokaranteeniin.

Kiurun mukaan pakkokaranteenin rikkojat syyllistyvät terveydensuojelurikkomukseen, jonka johdosta voidaan määrätä sakkoa tai kolme kuukautta vankeutta.

Rautiainen huomauttaa, että tartuntatautilaki mahdollistaa jo entuudestaan pakolliseen terveystarkastukseen määräämisen. Päätöksen tulee perustua aina yksittäistapaukselliseen lääketieteelliseen harkintaan, eikä sitä voida ohittaa poliittisella päätöksellä. Hänen mukaansa ministeri ei voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä jo voimassa olevia pykäliä.

–  Aluehallintovirastolla on mahdollisuus määrätä terveystarkastus lääketieteellisin perustein pakolliseksi, mutta sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tällaista toimivaltaa, Rautiainen sanoo STT:lle.

Päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta tekee tartuntatautilääkäri.

Päätös tulee tehdä aina paikallisesti ja yksittäistapauksellisesti. Rautiainen korostaa, etteivät poliittiset päättäjät voi määrätä kaikille riskimaista tuleville pakollisia koronatestejä tai asettaa heitä pakolliseen karanteeniin ohittaen lääketieteellisen arvioinnin.

–  Arvioinnin tulee olla yksittäistapauksellista. Emme voi etukäteen päättää, että esimerkiksi kaikkia ruotsalaisia kohdellaan samalla tavalla, vaan meidän on arvioitava se yksittäin kussakin kontekstissa.

Kontekstilla Rautiainen tarkoittaa esimerkiksi ulkomailta saapuvaa henkilöautoa tai risteilyalusta, jossa osalla matkustajista on todettu koronavirustartunta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että yksittäistapauksellisuus tapahtuisi siten, että kaikille riskimaista saapuville ihmisille jaettaisiin päätökset, joihin on painettu heidän nimensä ja yhteystietonsa etukäteen. Esityksen mukaan päätöksen allekirjoittaisi tartuntatautilääkäri maahan saapumisen yhteydessä.

–  Jos nimet on lisätty etukäteen ilman suurempaa harkintaa, se ei ole riittävän yksittäistapauksellista, Rautiainen kommentoi.

Tartuntatautilain 71. pykälä mahdollistaa sosiaali- ja terveysministeriön toiminnan lääkäreiden ohi tilanteissa, joissa pyritään estämään yleisvaarallisen perustellusti yleisvaaralliseksi epäillyn tartuntataudin leviäminen.

–  Pykälällä viitataan sellaiseen tilanteeseen, jolloin täysin ennalta tuntematon tartuntatauti uhkaa levitä. Mutta tällainen tilanne meillä ei ole nyt käsillä, Rautiainen sanoo.

Myös muut oikeusoppineet ovat Rautiaisen kanssa samoilla linjoilla.

–  Kyse on pykälästä, joka oikeuttaa toimiin ennen kuin uusi tauti ehditään lisätä yleisvaarallisten tartuntatautien listalle, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Matti Muukkonen huomauttaa Twitterissä.

Ihminen voidaan määrätä myös pakolliseen karanteeniin lääketieteellisen arvion perusteella. Tartuntatautilaki mahdollistaa tällaisessa tilanteessa henkilön sijoittamisen ulkoa lukittuun tilaan, mikäli se on välttämätöntä tartunnan leviämisen estämiseksi.

–  Tämä ratkaisu perustuu lääketieteelliseen arvioon ja se on tartuntatautilääkärin toimivaltaan kuuluva.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiistaina julkaiseman tiedotteen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suunnittelee parhaillaan toimintamallin käytännön toteutusta yhteistyössä muun muassa alueellisten viranomaisten kanssa.

Uusi toimintamalli otetaan alueellisesti asteittain käyttöön koko maassa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole julkisuuteen vielä annettu. STM:n mukaan toimintamallin käyttöön ottoon saakka toteutetaan kohdennettuja tarkastuksia suuren riskin alueilta tuleville henkilöille.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kirjoittaa Twitterissä, että oikeusvaltion ja Lääkäriliiton on huolehdittava siitä, että pakolliset karanteenit tehdään lääkärin etiikan mukaisesti yksilöllisesti arvioiden.