Oikeusmurhista väitellyt asianajaja: Seksuaali- ja huumerikosjutuissa piilee riski
Voimakas yhteiskunnallinen paine rankaisemiseen ja mahdolliset asian luonteesta johtuvat kompromissit näytön arvioinnissa ovat usein cocktailina oikeusmurhien taustalla, arvioi asianajaja Markku Fredman.
Esimerkiksi hyväksikäyttöjutuissa lasta ei kuulla oikeudessa henkilökohtaisesti, minkä vuoksi kukaan ei voi esittää oikeudessa lapselle lisäkysymyksiä.
Ruotsissa ja Yhdysvalloissa julkisuutta ovat saaneet tapaukset, joissa ihmisiä on lainvoimaisesti tuomittu syyttöminä henkirikoksista.
Suomessa lainvoimaisesti murhasta tuomittua ei ole vielä toistaiseksi paljastunut oikeudenkäynnin jälkeen syyttömäksi, mutta myös eräissä muissa rikostyypeissä on isot riskit oikeusmurhiin.
– Huumerikoksissa on voimakas yhteiskunnallinen tahtotila rangaista. Ja sitten ovat taas nämä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, joista on vaikea saada näyttöä.
Keväällä tohtoriksi väitellyt Fredman arvioi oikeusmurhien olemusta väitöskirjassaan, minkä lisäksi hän on toiminut asianajajana korkean profiilin huumejutuissa.
Suunnittelija Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista näkee seksuaalirikoksissa ison riskin vääriin tuomioihin erityisesti silloin, kun väitetystä teosta on kulunut aikaa.
Vaikka näytön arvioiminen osassa seksuaalirikoksista on jo nyt ajoittain hankalaa, on esimerkiksi luvan korostaminen raiskausjuttujen tunnusmerkistössä väkivallan tai sen uhan sijaan Niemen mukaan mahdollista.
– Oikeuden on punnittava näyttö aina tapauskohtaisesti.
Äärimmäisessä oikeusmurhassa syytön ihminen tuomitaan kovaan rangaistukseen.
Yksi läheltä piti -oikeusmurha tuli julkisuuteen keskiviikkona.
Pirkanmaan käräjäoikeus oli tuominnut naisen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta hovioikeudessa teinipoika muutti kertomusta.
Poika oli rehvastellut seksisuhteella kavereille, eikä kehdannut aiemmin perua puheita.
Alioikeuden tuomioita kuuluukin arvioida uudestaan valitustuomioistuimessa, mutta Fredman ymmärtää oikeusmurhan piirteiden rinnastamisen tapaukseen.
– Kun se termikin on tuollainen, se ehkä viittaa enemmänkin tällaiseen psyykkiseen kokemukseen. Että joutuu leimatuksi.
Äärimmäisessä oikeusmurhassa syytön ihminen tuomitaan kovaan rangaistukseen.
Fredmanin mukaan myös avunannon muuttuminen varsinaiseksi teoksi voi olla oikeusmurha.
– Jossain henkirikosjutussahan sillä voi olla aika ratkaiseva merkitys. Että joku tuomitaan tekijänä, kun hän kuljettaa murhamiehen murhapaikalle.
Niemi näkee yhtenä riskiryhmänä järjestäytyneen rikollisuuden jutut.
Hän nostaa läheltä piti -esimerkiksi tapauksen huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutusta.
Käräjätuomion mukaan United Brotherhood -jengin jäsentä pyrittiin lavastamaan satojen kilojen huumejutun päätekijäksi.
Aarnio ja Fredmanin puolustama ex-rikollispomo Keijo Vilhunen ovat kiistäneet lavastuksen.
Vilhunen on tosin sanonut muun muassa, että toimitti Aarnion pyynnöstä puhelimen Turun kerhotilojen terassilaudoituksen alle. Jengiläinen vietti paljon aikaa tiloissa.
– Ammattirikollisten piireissä voi tapahtua sitäkin, että joku ottaa toisen syyt niskoilleen, Niemi sanoo.
Fredman ei nostaisi oikeusmurhaksi tilanteita, joissa henkilö tahallisesti omii rikoksen.
Sen sijaan hän kiinnittäisi huomiota tapauksiin, joissa poliisi saa syyttömän ihmisen tunnustamaan rikoksen.