Odottavien rokottamisessa on enemmän hyötyjä kuin haittoja, sanoo THL:n ylilääkäri – Ohisalo: "Halusin esimerkilläni rohkaista muita"
Koronarokotteen hyödyt ovat odottavallekin suuremmat kuin haitat, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek infektiotautien torjunnan ja rokotusten yksiköstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Ylilääkärin mukaan THL nojaa tieteellisiin julkaisuihin ja käytännön kokemuksesta kertyneeseen tietoon.
THL ilmoitti kesäkuun alussa, että raskaana oleva voi halutessaan ottaa koronarokotteen. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan sikiölle ei koidu haittaa rokotteesta.
– Tiedämme, että raskaana olevalla naisella on ikäistään naista suurempi riski saada vakava korona. Siihen vaikuttavat raskauteen liittyvät fysiologiset muutokset, Nohynek sanoo.
Nohynek täsmentää, että jokaisen tulee pohtia rokotteen ottamista omakohtaisesti. Tarkoittaako tämä, että THL suosittelee rokotteen ottamista raskaana ollessa vai onko asia täysin yksilön omassa harkinnassa?
– Se on siinä keskimaastossa. Rokotuspäätös on aina hyödyn ja haitan punninnan tulos. Nämä ovat kuitenkin uusia rokotteita, joista kertyy koko ajan lisää tietoa. Raskaana olevan tulisi miettiä asiaa omalla kohdallaan, ettei tule sitten syytöksiä itselle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, Nohynek sanoo.
Ylilääkärin mukaan koronavirusrokotteen hyödyt päihittävät kuitenkin siitä mahdollisesti koituvat haitat. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa rokotettiin raskaana olevia ensimmäisenä.
– Raskaana ollessa sairastetun koronaviruksen ei tiedetä aiheuttavan sikiölle epämuodostumia, mutta tiedämme, että vakava kuumetauti raskauden aikana saattaa edistää ennenaikaista synnytystä, Nohynek kertoo.
– Hyöty–haitta-suhteessa ollaan siis reilusti hyödyn puolella rokotuksen suojassa silloin, kun tartunnan riski on huomattava.
Nohynek toivoo, että terveydenhuollon ammattilaisilla olisi aikaa vastata rokottamisen herättämiin huolenaiheisiin. Raskaana olevat ihmiset ovat esittäneet kysymyksiä koronarokotteen ottamisesta myös ylilääkärille itselleen, kun eivät ole onnistuneet saamaan vastausta omasta kunnastaan.
Koronarokote on hänen mukaansa tämän hetkisen tiedon valossa turvallinen sekä raskauden alkuvaiheessa että aivan loppumetreillä.
– Ei ole olemassa aikarajaa ennen laskettua aikaa. Synnytykseen liittyy erilaisia veritulppariskejä ja koronatauti vaikuttaa verenkiertoon erilaisien verenhyytymishäiriöiden näkökulmasta, joten on nimenomaan viisasta ottaa rokote hyvissä ajoin ennen synnytystä. Parhaimman mahdollisen suojan saa kahden annoksen jälkeen, Nohynek sanoo.
THL:lla ei ole erikseen rekisteriä raskaana olevien ihmisten rokotekattavuudesta.
– Ihan harvinaisia haittojahan ei saada selville kymmenien tuhansien ihmisten seurannoissa, vaan siihen tarvitaan satoja tuhansia. Ne tulevat sitten ajan kanssa. Jos haittoja tulee ilmi, keskustelemme siitä, onko hyöty tilanteessa kuitenkin monin kerroin suurempi.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi tällä viikolla olevansa raskaana ja lasketun ajan olevan joulukuussa. Hän kertoi myös kesäkuussa Instagramissa saaneensa ensimmäisen koronarokotuksensa. Ohisalon mukaan rokotteen ottaminen raskaana ollessa oli itsestään selvää.
– Tutkimustieto ja terveysviranomaisten asiantuntijanäkemys on, ettei ole viitteitä turvallisuushuolista raskaana olevien rokottamiseen liittyen. THL:n mukaan raskaus voi lisätä riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin, ja lisäksi joudun työssäni kohtaamaan jatkuvasti melko paljon ihmisiä, vaikka maskeista ja etäisyyksistä huolehditaankin ja etäkokouksia suositaan. Näistäkin syistä koin tärkeäksi ottaa rokotteen, sisäministeri kirjoittaa STT:lle sähköpostitse.
Ohisalo toivoo, että mahdollisimman moni hyödyntää mahdollisuuden ottaa rokote.
– Halusin esimerkilläni rohkaista ihmisiä, jotka asiaa pohtivat, hän kertoo.