Nuoren itsetuhoisuudesta ei tarvitse hätääntyä, mutta se on aina aihe puuttua

Nuoren itsetuhoisuudesta ei tarvitse hätääntyä, mutta se on aina aihe puuttua ja järjestää ammattimaista apua.

Näin toteaa Ulos epätoivosta -hankkeen nuorten itsetuhoisuutta käsittelevässä seminaarissa puhunut sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Itsetuhoisten nuorten tavoittaminen on Pirkolan mukaan haastavaa. Palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä nuoria kohti täytyy kurottaa, missä jalkautuva nuorisotyö ja nuorten yhteisöihin jollain tavalla kiinni pääseminen ovat avuksi.

Uudet sähköiset ympäristöt, kuten chatit ja kriisipalvelut, voivat Pirkolan mukaan tuoda myös välineitä nuorten saavuttamiseen.

Ulos epätoivosta -hankkeessa etsitään ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi.

Hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijat, jotka ovat vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden ja nuorten kanssa.

Nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt, ja kouluterveyskyselyissä ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Alle 25-vuotiaiden itsemurhamäärissä ei ole kuitenkaan ollut kasvua, vaikka Suomessa määrä on edelleen eurooppalaisittain korkealla tasolla.

Viime vuosina alle 25-vuotiaita itsemurhan tehneitä on ollut Suomessa noin sata vuosittain.

Pirkola korostaa, että valtaosa nuorista voi edelleen hyvin. Mielenterveydestä keskustellaan myös aiempaa enemmän, ja häpeäleiman hälveneminen lisää valmiutta raportoida ongelmista.

Huolta aiheuttaa enemmänkin se, että kaikkien nuorten osallisuudesta ja toimijuudesta pidettäisiin huolta. Pirkolan mukaan huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy elämänvaiheessa, jossa ihmiset lähtevät rakentamaan tulevaa elämäänsä, on tärkeä tehtävä.

– Näkymien ja toimintamahdollisuuksien tukahtuminen siinä vaiheessa on yksilökohtaisesti valtava tragedia, mutta myöskin kansantaloudellisesti ja terveydellisesti suuri menetys, Pirkola toteaa.

Nuorten tunnesäätelyssä voi olla usein haasteita, ja itsemurhayritykset saattavat olla ehkä muihin ikäluokkiin verrattuna vähemmän suunniteltuja ja tilannesidonnaisempia. Osa nuorista saattaakin siirtyä nopeasti ajatuksista tekoihin.

Itsetuhoisuuden riskitekijöitä ovat muun muassa monet mielenterveyshäiriöt, kuten masennustilat, psykoosit ja päihdeongelmat. Riskitekijöitä ovat myös henkilökohtaiset takaiskut, toivottomuus, käytöshäiriöt ja aiemmat itsemurhayritykset tai sellaiset lähipiirissä.

Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös uusia riskitekijöitä. Pirkolan mukaan digitaalinen maailma on tullut osaksi kulttuuria valtavalla vyöryllä ja tuonut mukanaan sekä hyviä että huonoja puolia.

Somen kautta voi esimerkiksi levitä jo aiemminkin tunnistettu ilmiö itsemurhien jäljittelystä. Somessa nuorten keskuudessa on myös monia kiusaamisen tapoja, jotka lisäävät osattomaksi jäämistä ja itsetuhoisuuden riskiä.

Huolta aiheuttavat myös somehaasteet ja pimeän verkon yhteisöt, joissa mahdollisesti kiristetään tai haastetaan ihmisiä vahingollisiin tekoihin.

Tarjolla olevista palveluista esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimeen voi soittaa itsetuhoisista ajatuksista ympäri vuorokauden numeroon 09  2525  0111. Soittaa voi myös oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystysnumeroon.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä numerossa 116  111. Tarkemmat tiedot löytyvät järjestön verkkosivuilta. Keskusteluapua nuorille tarjoaa myös Sekasin-chat.

Hätänumeroon 112 voi soittaa, jos tarvitsee viranomaisapua esimerkiksi hengenvaarallisen tilanteen takia.