Norppia siirretään Saimaalla ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen
Saimaalla tehdään ensi kesänä vesistön sisäisiä norppien siirtoja ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Asiasta kertoi luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi keskiviikkona.
Siirroilla on tarkoitus turvata norppakannan kasvua taantuneilla norppa-alueilla ja ylläpitää saimaannorpan perinnöllistä monimuotoisuutta.
Siirtojen toteutuksessa ovat WWF Suomen lisäksi mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä Metsähallituksen Luontopalvelut. Suunnitelmana on siirtää touko–kesäkuussa arviolta viisi saimaannorppaa Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle.
Saimaannorppia on siirretty kerran aikaisemmin vuonna 1992, kun Venla-naaras siirrettiin Haukivedeltä Etelä-Saimaalle.
Tutkimusten mukaan saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa. Nykyinen norppakanta periytyy 1980-luvulta, jolloin saimaannorppia oli vain noin sata yksilöä. Tätä nykyä kanta on noin 440 norppaa, mistä on kiittäminen pitkälti suojelutoimintaa.
Eli vaikka kanta on kasvanut, iso osa nykynorpista on melko läheistä sukua toisilleen. Lisäksi norppakanta on jakautunut geneettisesti eriytyneisiin osakantoihin, koska saimaannorpat eivät juuri muuta alueelta toiselle.
Eri osissa Saimaata asustaa siis norppia, joilla on yksittäisiä geenivariantteja, joita ei tavata järven muissa osissa elävillä norpilla. Yksipuolisuus ei ole lajin selviytymisen näkövinkkelistä hyvä asia.
Norppien siirroilla pyritään ylläpitämään jäljellä olevaa perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäisemään osakantojen eriytymistä.
Tutkimusjohtaja Petri Auvinen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista sanoo, että monipuolisemmasta geenipohjasta voi olla saimaannorpalle etua esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
– Jos norpan genomin (perimän) vaihtelua pystytään lisäämään eri puolilla Saimaata, eri norppapopulaatiot toivottavasti selviävät paremmin tulevaisuuden uhkista, joita emme edes tiedä vielä, Auvinen sanoo STT:lle.
Tietoa siirtojen pitkäaikaisista vaikutuksista saadaan aikanaan tutkimalla tulevia norppasukupolvia. Ehtona on, että norpat saavat jälkeläisiä.
Alueet, joihin norppia siirretään, eivät ole valikoituneet sattumalta. Kolovedellä näyttää tutkimusten mukaan siltä, että norppakanta olisi siellä jo geneettisesti eriytynyt. Etelä-Saimaalla kehitys vaikuttaisi olevan samansuuntainen.
Vaikka siirtojen taustalla on ajatus perinnöllisen monimuotoisuuden lisäämisestä, liittyvät siirrot olennaisesti myös norppakannan kasvun turvaamiseen.
Koloveden kansallispuiston alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa on ollut perinteisesti suhteellisen paljon norppia. Norpat ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet.
– Vielä 2000-luvun alkupuolella Kolovedellä syntyi vuosittain neljästä viiteen kuuttia, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo STT:lle.
– Tämän jälkeen sieltä on kuollut viisi lisääntymiskykyistä aikuista norppaa, mikä on näkynyt niin, että välillä siellä ei ole syntynyt ollenkaan poikasia.
Koloveden norpat kuolivat Auttilan mukaan pääosin vanhuuteen. Tällä haavaa alueella elelee yksi lisääntyvä naaras, joka on synnyttänyt vuosittain yhden kuutin.