Naton pääsihteeri: Euroopan Nato-maiden käytettävä huomattavasti nykyistä enemmän rahaa puolustukseen

Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan Naton jäsenmaiden tulee käyttää huomattavasti nykyistä enemmän rahaa puolustukseen.

Hän mainitsi erityisesti Naton eurooppalaiset jäsenmaat. Rutte kommentoi asiaa Naton puolustusministerikokousta edeltävässä tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Hän sanoi, että Naton taakanjakoa on lisättävä eri maiden välillä.

– Vuonna 2024 Nato-liittolaiset Euroopassa ja Kanadassa investoivat 485 miljardia dollaria puolustukseen, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Mutta meidän täytyy tehdä paljon enemmän, Rutte sanoi.

Naton kaksipäiväinen puolustusministerikokous käynnistyi tänään Ukrainan kontaktiryhmän kokouksella Britannian johdolla.

Kokous on ensimmäinen Nato-kokous, johon osallistuu myös Yhdysvaltain uuden hallinnon puolustusministeri Pete Hegseth.

Kokoukseen osallistujat odottavat kuulevansa ensimmäistä kertaa, mitä Yhdysvallat käytännössä muilta Nato-mailta odottaa, erityisesti puolustusmenojen suhteen. Tämän odotetaan petaavan tietä kesäkuun Naton huippukokoukselle.

Hegseth totesi uutistoimisto AFP:n mukaan ennen kokoukseen saapumista, että Eurooppa ansaitsee olla vapaa kaikenlaisesta aggressiosta.

– Samalla naapurustossa olevien täytyy investoida enemmän niin yksilölliseen kuin kollektiiviseen puolustukseen, hän sanoi viitaten Euroopan maihin.

Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi kokoukseen saapuessaan, että Euroopan tulee käyttää nopeammin ja enemmän puolustukseen resursseja.

– Olemme oikeilla raiteilla Naton kehittämisessä. Jokainen Euroopassa tajuaa asian vakavuuden, nyt ei ole juhlapuheiden aika vaan pitää saada konkreettisia toimia aikaiseksi.

Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on toistuvasti vaatinut Euroopan maita käyttämään enemmän rahaa puolustukseen.

Hän on myös antanut hyvin vaihtelevia kommentteja siitä, miten hän aikoo ratkaista Ukrainan konfliktin. Aiemmin tällä viikolla hän kommentoi, että Ukraina voi päätyä joku päivä Venäjän hallintaan.

Trumpin kommentista kysyttiin myös Ruttelta, joka väisti kysymyksen. Hän totesi Naton käyvän hyviä keskusteluita Trumpin hallinnon kanssa.

Eurooppa ei tällä hetkellä kykene saavuttamaan viiden prosentin tavoitetta puolustusmenoissa, kerrotaan International Institute for Strategic Studies (IISS) -tutkimuslaitoksen vuotuisessa raportissa.

Vaikka Ukrainan sota on saanut monet Euroopan maat nostamaan puolustusmenojaan, instituutti uskoo, että kovat budjettipaineet tekevät menojen kasvattamisesta tulevaisuudessa mahdotonta.

Globaalisti puolustusmenot kasvoivat viime vuonna 7,4 prosenttia, mikä johtui muun muassa Ukrainan ja Gazan sodista ja Tyynenmeren alueen kasvaneista jännitteistä.

Eniten rahaa puolustukseen käytti Euroopassa viime vuonna Saksa, joka ohitti näin vuosikymmeniä listan kärkipaikkaa pitäneen Britannian. Saksa kasvatti viime vuonna puolustusmenojaan peräti 23 prosentilla.

Puolustusmenot jakautuvat kuitenkin Euroopassa tutkimuslaitoksen mukaan epätasaisesti: osa Nato-maista käyttää puolustukseen yli kolme prosenttia bruttokansatuotteesta, kun taas jotkut jäävät alle kahden prosentin. Euroopan yhteenlasketut puolustusmenot kasvoivat pitkälti yli 11 prosenttia.

Jos Euroopan Nato-maat kasvattaisivat puolustusmenojaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, lisää rahaa tarvittaisiin instituutin mukaan yli 250 miljardia dollaria. Viisi prosenttia vaatisi jo liki 750 miljardia dollaria.

Yhdysvallat käytti budjettitietojen mukaan viime vuonna puolustukseen 3,39 prosenttia budjetistaan ja Venäjä 6,7 prosenttia.

IISS otti kantaa myös Ukrainan sotaan: tutkimuslaitoksen mukaan Venäjä on onnistunut korvaamaan paremmin miehistö- ja kalustotappioitaan kuin Ukraina, mikä johtuu muun muassa Pohjois-Korean ja Iranin avusta.

Instituutin mukaan Ukrainan länsimailta saamat uudenaikaiset aseet eivät ole riittäneet siihen, että se olisi kyennyt saamaan aikaan kestävän vastahyökkäyksen.

Tutkimuslaitos arveli niin ikään, että Yhdysvallat tulee keskittymään Trumpin toisella kaudella Itä-Aasiaan ja Kiinaan, mikä tuo mukanaan haasteita Euroopalle ja Yhdysvaltain liittolaisille Lähi-idässä.

IISS on strategian tutkimuslaitos, joka julkaisee vuosittain laajan Military Balance -raportin.