Näkökulma: Onko keskustan väitetty perustulokiista mediajohtoista viihdettä vai lymyääkö taustalla todellisia ristiriitoja?
Perustulosta on puhuttu keskustassa vakavissaan ainakin kymmenen vuotta. Mutta vellookopuolueen sisällä nyt perustulokiista?
Näin on ainakin STT:n ja Ylen viikonloppuna julkaisemien uutisten perusteella. Niiden mukaan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetää eri linjaa puoluekokouksen ja puoluevaltuuston kannanottoihin kirjattujen perustulonäkemysten kanssa.
Keskustaväki alleviivaa perustulon vastikkeettomuutta, Sipilä on viitannut julkisissa kommenteissaan ainakin jonkinlaiseen vastikkeellisuuteen.
Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen tulkitsi, että puoluejohdolla olisi jotain perustuloa vastaan.
STT:n ja Ylen mukaan tämä viivästyttäisi keskustan sosiaaliturvaohjelman valmistelua.
Keskustan varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ei näitä väitteitä allekirjoita.
– En näe minkäänlaista ristiriitaa siinä, miten puoluekokous ja Sipilä ovat tästä asiasta linjanneet. Keskustan pohjanäkemyksenä on jo pitkään ollut toimeliaisuuteen kannustava perustulo, hän sanoo.
Viikonlopun perustulokeskustelun Heikkinen kuittaakin mediajohtoiseksi viihteeksi.
– Tässä nyt haetaan otsikoita ja kaivetaan osaratkaisuja, vaikka tarvitaan kokonaisuudistusta, hän harmittelee.
Sote-uudistuksen karaisema Heikkinen toivookin, ettei tässä vaiheessa jumiuduttaisi kiistelemään sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yksityiskohdista.
Hän viittaa parhaillaan käynnissä olevaan parlamentaariseen Toimi-hankkeeseen, joka selvittää vaihtoehtoisia sosiaaliturvamalleja. Seuraavan hallituksen pitäisi valita niistä sopivin eteenpäin vietäväksi.
– Nyt olisi vastuullista odottaa selvitystyön valmistumista, ja käydä sitten aitoa vaalikeskustelua tulevan uudistuksen linjoista. Keskustankaan ei ole viisasta betonoida kantojaan tässä vaiheessa, Heikkinen painottaa.
Hän huomauttaa vielä, että sosiaaliturvauudistus on soteuudistustakin monisyisempi projekti.
– Se tulee herättämään vielä vahvempia intohimoja. Sosiaaliturvauudistus ei ole vain eurojen uudelleen järjestelyä, vaan tarvitaan toimivat palveluketjut. Siksi sote- ja maakuntauudistus on saatava ensin maaliin. Hallitusneuvotteluissa muokataan peruspilari, jonka varassa lähdetään pyrkimään kohti maalia.
Viime kesänä keskusta otti Sotkamon puoluekokouksessa rohkeasti kantaa perustulon puolesta. Keskusta kirjasi tavoitteekseen perustulon toteuttamisen ”pitkällä aikavälillä”. Järjestelmään kuuluisi oleellisena osana niin kutsuttu negatiivinen tuloverotus, joka tulojen kasvaessa oikaisisi perustulon.
Jo tuolloin Sipilä totesi: – Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.
Perustuloa koskevissa puoluekokousaloitteissa kysymykset vastikkeellisuudesta tai vastikkeettomuudesta eivät nousseet erityisesti esiin.
Marraskuun puoluevaltuusto irtisanoutui sen sijaan yksiselitteisesti kokoomuksen ja SDP:n ajamasta vastikkeellisesta perustulosta.
– Keskusta uskoo jokaiseen ihmiseen. Kun sosiaaliturvasta poistetaan tuloloukut ja työnteko on aina kannattavaa, ei erillisiä keppejä tai porkkanoita tarvita, kannanotossa todetaan.
Keskustan uudessa periaateohjelmassa sanotaan aiheesta muun muassa näin:
– Jokaisella on velvollisuus kantaa voimavarojensa mukaan vastuusta itsestään ja lähimmäisistään. Työ on oikeus, työ on velvollisuus.
Ja suoraan itse perustulosta:
– Raha ei ole onnen tae, mutta taloudellinen turva vapauttaa ihmisen itsensä kehittämiseen ja toimintaan myös toisten hyväksi. Haluamme taata kaikille kannustavan toimeentulon perustuloajattelun pohjalta.
Eri tahot vaikuttavat liittävän perustulojärjestelmään erilaisia merkityksiä.
Osa asiantuntijoista katsoo, että perustuloon liittyy nimenomaan absoluuttinen vastikkeettomuus, se maksetaan kaikille ehdoitta.
Toisaalta jonkun vastikkeettomuudeksi ymmärtämä tarkoittaa toiselle vastikkeellisuutta.
Yhteistä kaikille perustulon puolesta puhuville on toive sujuvammasta, helpommasta ja omaan vastuunottoon kannustavasta sosiaaliturvasta.
Periaatteellisesti ero vastikkeellisen ja vastikkeettoman perustulon välillä saattaa tuntua selvältä, mutta viikonlopun some-keskusteluakin seuratessa tuli sellainen vaikutelma, että kyse on pikemminkin semanttisesta näkemyserosta.
– Ajattelisin, että tärkein vastikkeellisuus tulee siitä, että kannattaa lähteä töihin ja tehdä töitä, jolloin kukkaroon tulee enemmän rahaa, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoi samassa Ylen haastattelussa.
Kautta linjan perustuloa perustellaan sillä, että se vapauttaa ihmisen ottamaan vastaan työtä tai perustamaan yrityksen ilman pelkoa viimeisenkin toimeentulon menetyksistä.
Näin tekee myös keskustajohtoa kritisoinut nuorisopomo Mäkeläinen.
Ajatukseen perustulosta on siis sisään rakennettuna eräänlainen aktivointimalli ja samalla usko siihen, että kansalaisilla on halu tehdä työtä. Käsitemäärittelyt aiheuttavat erimielisyyttä, mutta perustulon tavoitteista kaikki näyttäisivät olevan yhtä mieltä.
Tuskin kenenkään perustuloa kannattavan lähtökohtana on ajatus siitä, että se vapauttaisi ihmisen valitsemaan joko työelämän tai yhteiskunnan siivellä elämisen.
Juuri perustulon kannustinloukkuja murtavasta vaikutuksesta ovat monet meneillään olevassa kokeilussa mukana olevat iloinneet julkisuudessakin.
Näillä näkymin helmikuussa saadaan tutkimustietoa siitä, toimiiko perustulo näin myös kokonaisuuden näkökulmasta.
Joka tapauksessa on hyvä, että sosiaaliturvateemat nousevat julkisessa sanassa esiin.
Aivan kuten puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Twitterissä totesi:
– Hienoa, että keskustan näkemys tulevasta sosiaaliturvasta kiinnostaa.
Perustulo on keskustalle tärkeä teema. Jo vuoden 1998 Työreformissa mainittiin yhtenä aloitteena perusturvan uudistaminen perustulon hengessä. Tällä vaalikaudella keskustavetoinen hallitus toteutti maailmallakin huomiota herättäneen perustulokokeilun.
Perustulon ympärille on keskustan piirissä nyt kehrätty ehkä aika vähäisistä villoista tarkoituksellista dramatiikkaa, mutta toivottavasti tämäkin mielipiteidenvaihto osaltaan johtaa aitoon keskusteluun siitä, millaisten periaatteiden varaan suomalaisten perusturva pitäisi jatkossa rakentaa.
Muokattu 13.12. klo 11.15. Lisätty viittaus STT:n uutiseen.