Pääministeritentin perustuloväännön perusteella sotu-uudistus on vielä pitkässä kuusessa – Sipilä: "Kun luen teidän mallit, ei niistä ota Erkkikään selvää"

Keskuskauppakamarin järjestämässä tentissä pääministeriehdokkailta löytyi yhteisymmärrystä ainakin siitä, että sosiaaliturvauudistus eli tuttavallisemmin sotu-uudistus ei valmistu vielä ensi vaalikaudella.

Perustulon kannattajiksi ilmoittautuivat Juha Sipilä (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.), vastustajiksi puolestaan Petteri Orpo (kok.) ja Antti Rinne (sd.).

Vääntöä käytiin kuitenkin siitä, mitä perustulo itse asiassa tarkoittaa. Sipilä ei halua ainakaan vastikkeetonta perustuloa.

– Ei kukaan varmaan kannata sellaista mallia, jossa työtön ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Sipilä totesikin, että hänen mielestään puoluejohtajien ajatukset perustulosta eivät itse asiassa ole kaukana toisistaan, mutta termit vastikkeellisuus ja vastikkeettomuus hämäävät.

– Keskustalla ei ole vielä valmista mallia, eikä kellään muullakaan. Kun luen teidän mallit, ei niistä ota Erkkikään selvää eikä Juhakaan.

Sipilällä olikin asiaan ”prosessiehdotus”.

Hän totesi, että hallitus on jo käynnistänyt toimihankkeen sotu-uudistukseen liittyen ja asiantuntijatyötä on tehty paljon. Tuloksia käydään läpi seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Sipilä totesi.

– Mutta tämä on niin iso uudistus, paljon isompi uudistus kuin sote-uudistus, että tämä ei tule valmiiksi seuraavalla kaudella.

– Ei tulekaan, se on selvä asia, Antti Rinne myötäili.

Sipilä korosti, että sotu-uudistuksen pohjatyöt täytyy tehdä ensi vaalikaudella, mutta uudistukseen liittyy paljon enemmän perustuslakiongelmia kuin sote-uudistukseen.

Sipilä sanoi näkevänsä perustulossa suuret mahdollisuudet esimerkiksi osatyökykyisten työllistämisessä.

Hän kertoi hallituksen saaneen maanantaina raportin elokuun työllisyysluvuista, ja 5 0000 osatyökykyistä oli työllistynyt vuoden takaisiin lukuihin verrattuna.

– 30 000 on vielä työttömänä, mutta tähän auttaa perustulo, jossa ansiomuodostus koostuu työkykyä vastaavasta palkasta ja sosiaaliturvasta.

Sipilä sanoi, että hänelle perustulo tarkoittaa nimenomaan sitä, että nykyinen äärettömän monimutkainen sosiaaliturva pitää yksinkertaistaa ja koota saman nimikkeen alle.

Rinne, Orpo ja Haavisto käsittivät perustulon tarkoittavan vastikkeetonta tuloa.

Orpo korosti, että hänen mielestään vastikkeeton perustulo ja korkea työllisyysaste ei ole mahdollinen yhtälö.

– Minä en jättäisi 18-vuotiasta nuorta työtöntä vastikkeettoman perusturvan varaan. On pakko olla vastikkeellisuutta, joka perustuu aina siihen, että pitää hakea työtä, kouluttautua ja pyrkiä eteenpäin.

Haavisto puolestaan näki perustulon päinvastoin aktivoivan ihmisiä.

– Meillä on tavattoman paljon ihmisiä, jotka passiivisesti jättäytyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska toteavat, että minkä tahansa osa-aikaisen työn vastaanotto ei kannata nykymallissa. Perustulo olisi ratkaisu tähän.

– On kysymys myös ihmiskäsityksestä. Ajattelemmeko, että ihminen on aktiivinen ja hakeutuu työn pariin, Haavisto lisäsi.

Rinne sanoi kannattansa vastikkeellista perusturvaa, koska ”täytyy olla joku syy, minkä takia maksetaan yhteisestä potista ihmiselle sosiaaliturvaa”.

Puoluejohtajilta kysyttiin, mihin asiaan he tarttuisivat ensimmäisenä, jos pääsisivät pääministerin asemaan eduskuntavaalien jälkeen.

Orpo sanoi, että hän lähtisi rakentamaan tilannekuvaa siitä, missä Suomi tällä hetkellä on, koska maailma muuttuu kovaa vauhtia.

– Ja kun on tilannekuva, voidaan tehdä oikeanlaista ohjelmaa.

– Niin, se tilannekuva pitää olla jo hallitusneuvotteluissa, Sipilä kuittasi.

– Pääministerin ensimmäinen tehtävä on tehdä toimeenpanosuunnitelma hallitusohjelmalle, jossa varmaankin työllisyys, koulutus, ilmastonmuutos ja turvallisuuskysymykset ovat ykkösiä, hän paalutti.

Haavisto allekirjoitti muiden näkemykset ympäristö- ja koulutusasioiden tärkeydestä.

–  Mutta varmasti pääministerinä ensimmäisenä katsoisin, miten muutos tehdään oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikki ovat siinä mukana. Ranskan protesteissa nähdään, että maa pyrkii muutokseen mutta ihmiset eivät ole valmiita siihen, Haavisto totesi.

Rinne sanoi sdp:n haluavan lisää verotuloja sieltä, missä verotus ei aiheuta vaikeuksia talouskasvulle ja työllisyydelle. Hän mainitsi viiden prosentin suuruisen osinkojen lähdeveron esimerkkinä tästä.

Sipilä puolestaan sanoi Rinteelle, että veroasteen nostaminen oli pahin virhe, mikä viime hallituskaudella tehtiin työllisyysasteen näkökulmasta.

– Sitä virhettä ei Suomessa enää pidä toistaa. Veroasteen pitää hitaasti mutta varmasti mennä koko ajan alaspäin, Sipilä totesi.

Hän myös korosti, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja siksi tarveharkinta tulisi asteittain poistaa. Rinteen mielestä ulkomaisen työvoiman tarveharkinta ei juurikaan rajoita työvoiman saantia, vaikka tarpeetonta byrokratiaa pitääkin poistaa. Orpo oli jyrkästi eri mieltä.

– Miksi annamme talouskasvun tyssätä siihen, etteivät yritykset saa työvoimaa? Tarveharkinta rajoittaa työvoiman saantia tällä hetkellä.