Näillä aloilla riittänee töitä jatkossakin – Näillä aloilla taas hommat vähenevät

Sosiaali- ja terveysala sekä tieto- ja viestintäteknologia-ala ovat kaksi kaksi alaa, joilla ainakin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ennusteissa uskotaan riittävän töitä tulevaisuudessakin.

TEMin erityisasiantuntija Liisa Larja vinkkaa, että selkein työllistäjä vastaisuudessa on sote-ala, vaikka tällä hetkellä lähihoitajien työttömyys onkin kasvussa.

– Ihan varmasti kysyntä siellä elpyy, kun alueiden rahoitushaasteet saadaan taklattua, Larja sanoo STT:lle.

Taustalla on suurten ikäluokkien ikääntyminen, mikä lisää hoivatyön tarvetta.

Lisäksi Larja arvioi, että tähän saakka hyvin vetänyt ict- eli tieto- ja viestintäteknologia-ala tarjonnee töitä myös pidemmällä tähtäimellä.

– Meillä on digitalisaatio, automaatio ja erilaiset tekoälysovellukset, ne kyllä tuottavat kysyntää sinne jatkossakin.

Sitä vastoin esimerkiksi kaupan alalla työpaikkojen määrän arvioidaan tulevaisuudessa laskevan. Kehitystä vauhdittavat verkkokauppojen kasvu ja muun muassa itsepalvelukassojen yleistyminen marketeissa.

Larja painottaa, ettei myynti- ja hallintotyö silti ole loppumassa. Hänen mukaansa myyjä on edelleen Suomen yleisin ammatti, joten vaikka määrä hiljalleen vähenee, työpaikkoja on silti valtavasti ja suurin osa alan työntekijöistä työllistyy oikein hyvin.

– Vaikka sinällään teollisuudella menee ihan hyvin, niin se vuosi vuodelta hitaasti näin pitkällä aikavälillä työllistää kuitenkin vähemmän, Larja sanoo.

Larja toteaa, että työpaikkojen määrällä arvioituna teollisuus on suhdanneherkkää. Ison tilauksen jälkeen saattaa yrityksellä olla työvoimapula, mikä kuitenkin voi pian vaihtua irtisanomisuutisiksi.

Suhdanneherkkyyttä on myös esimerkiksi sähkö- ja lvi- eli talotekniikkapuolella sekä rakennusalalla, jossa viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Larja kuitenkin ennakoi, että tilanne todennäköisesti muuttuu parissa vuodessa.

– Myös pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että näemme rakennusalan boomeja ja toisaalta myös kriisejä.

Tekniikan alan peruskoulutuksessa yleisimmät ammatit ovat moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, rakennussähköasentajat sekä kuorma-autojen ja erikoisajoneuvojen kuljettajat. Kuljetusala on kytköksissä teollisuuden, rakentamisen ja kaupan suhdanteisiin, joten sielläkin on odotettavissa suhdanneherkkyyttä myös tulevaisuudessa.

Larja myöntää, että tulevaisuuden työllistymisnäkymien ennustaminen on vaikeaa.

– Niin moni asia muuttaa meidän tulevaisuuttamme.

– Mutta noin yleisesti koulutus kyllä kannattaa, se vähentää työttömyyden riskiä ja lisää korkeaa työllisyyttä, Larja korostaa.

Opetushallitus julkaisi tällä viikolla tiedot kevään yhteishausta perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen.

Ammatillisessa koulutuksessa kiinnostivat eniten liiketoiminnan perustutkinto sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnot. Samoin ensisijaisia hakijoita oli paljon sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon sekä ajoneuvoalalle.

– Nämä suosituimmat alat, eli mihin on eniten ensisijaisia hakijoita, ovat oikeastaan vuodesta toiseen samat, kertoo erityisasiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta STT:lle.

Yhteishaussa oli mukana perusopetuksen tänä keväänä päättäviä hakijoita 62 850, joista noin 39 prosenttia haki ammatilliseen koulutukseen. Holmborgin mukaan heidän prosenttiosuutensa on aiempien vuosien tasoa.