Mitä Nato-valmius merkitsee reserviläisille? – Harkimo nosti kissan pöytään, Häkkäsen mukaan asiasta puhutaan aikanaan
Eduskunnan keskustelussa hallituksen Nato-selonteosta nousi esiin myös toistaiseksi melko vähän puhuttu aihe: mikä on Suomen reserviläisten rooli Natossa.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo huomautti, että salamyhkäisyys siitä, mitä jäsenyys tuhansille suomalaiselle reserviläisille merkitsee, ei auta asiaa vaan vaikeuttaa sitä. Harkimon mukaan kysymys kuuluu, miten Suomen osuus Naton nopean toiminnan joukoissa hoidetaan.
– Vaikutuksista pitää alkaa puhua paljon avoimemmin. Muuten käy niin kuin puolustusministeri (Antti) Häkkäsen reserviläisiä koskevan lehtilausunnon kanssa. Tarkoitus oli varmasti hyvä, mutta lopputulos oli täysi pannukakku.
Harkimon mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen kokoamisessa Suomesta on löydyttävä 4 000 – 5000 taistelijaa, ja valmiuden pitää olla korkealla tasolla.
– Tästä on puhuttu aivan liian vähän. On hyvä muistaa, että Nato on sotilasliitto. Kun käsky käy, silloin mennään.
Harkimo huomautti, että Naton taistelujoukoista tehtiin päätös Madridissa vuonna 2022.
– Se koskee myös Suomea. Naton tavoite on koota 100 000 sotilaan taistelujoukko kymmenessä päivässä. Silloin ei ole enää aikaa kysellä vapaaehtoisia.
Harkimon mukaan viimeistään nyt suomalaisten on ymmärrettävä, ettei Nato ole mikään noutopöytä, josta käydään noukkimassa lautaselle vain mieluisat herkut.
– On oikeuksia, mutta on myös velvollisuuksia. Kysymys kuuluu, löytyykö Suomen reserviläisiin perustuvasta armeijasta tällaista valmiutta vai miten se aiotaan järjestää. Varusmiehiä tämä ilmeisesti ei tule koskemaan.
Harkimolla oli myös tukku kysymyksiä puolustusministerin vastattavaksi.
– Paljonko valmiusjoukoille maksetaan? Missä heidät koulutetaan? Miten korvaukset hoituvat, jos suomalainen sotilas kaatuu ulkomailla?
Asiasta on Harkimon mielestä tuhansia suomalaisia reserviläisiä koskevasta asiasta on käytävä myös julkista keskustelua, sotasalaisuudesta ei voi olla kyse.
– Tämä on erittäin iso muutos.
Puolustusministeri Häkkänen ei lähtenyt avaamaan keskustelua aiheesta. Hän huomautti, että Harkimon esiin nostamat Naton valmiusjoukot eivät kuulu käsittelyssä olevan, rauhanajan toimintaan osallistumista koskevan selonteon piiriin.
– On eri asia puhua Nato-tehtävissä laajemmin reserviläisten roolista. Kuten puolustusvaliokunnan jäsenet tietävät, se asia on erillisessä prosessissa, joka huolella katsotaan laajemmin. Se ei liity tähän, ja sen takia sitä ei tuossa selonteossa pitänyt ollakaan, koska se on ihan eri asia.
Aihepiiri kiinnosti myös vasemmistoliiton Merja Kyllöstä. Kyllönen sanoi olevansa itse siinä käsityksessä., että Suomella pitäisi olla jatkossa noin 5 000 henkilön valmiusjoukko, joka perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen.
– Kun näitä erilaisia viestejä itse olen saanut ihan konkretiatasolla, että laittavatko ne sieltä Kyllösen vai Häkkäsen vai kenet ne laittavat hakemaan, että nyt lähdetään, niin minä olen kyllä lohduttanut sitten niin, että kyllä se Häkkänen laittaa varmaan ensin Kyllösen ja katsoo sitten, tarvitaanko lisäjoukkoja, hän letkautti.
Häkkänen myönsi, että reserviläiset Nato-tehtävissä on iso kysymys. Asiasta on hänen mukaansa valmistelua käynnissä, ja asiasta käydään puolustusselontekoprosessin yhteydessä laajempi keskustelu.
Keskustan Hanna Räsänen kyseli puolustusministeriltä, millainen rooli Suomen havittelemalla Naton alaesikunnalla olisi Naton maavoimissa ja ennen kaikkea puolustusliiton itäisen sivustan suojaamisessa.
Häkkänen selvitti, että Suomen näkökulmaa Naton komentorakenteeseen on valmisteltu puoli vuotta.
– Sen takia me tuotiin julki tämä esitys, että me nyt tämmöinen Norfolkin alainen ala, maavoimien johto ja esikunta, tarvitaan maasodan johtamiseen Pohjois-Euroopassa. Me halutaan se kohtuunopeasti, Washingtonin kokoukseen mennessä, jotta päästään sitten integroimaan puolustusta.
Häkkäsen mukaan Suomi on myös esittänyt näkemyksen, että Suomeen pitää sotilaallisen painostuksen tilanteessa kyetä rakentamaan myös nopeiden joukkojen maahan saapumisen mekanismi, esikuntasuunnittelutoiminnot.
– Ja olen avannut muun muassa Nato-kokouksessa tiedotustilaisuudessa tämän aiemminkin, Häkkänen sanoi.