Miljardiluokan puolustuspanoksille on vahvat perusteet, Kaikkonen vakuuttaa – "Olen käynyt esitykset kamman kanssa läpi"
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteenkin on katsottava, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi kertoessaan hallituksen päättämistä mittavista lisäpanostuksista maanpuolustukseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan ja samalla Suomen turvallisuusympäristöä, Kaikkonen totesi.
– Turvallisuusympäristössämme tapahtunut muutos on pitkäaikainen eikä paluuta entiseen ole tällä hetkellä näköpiirissä, puolustusministeri sanoo.
Puolustusmenoja lisätään yhteensä noin 2,2 miljardilla eurolla lähivuosina. Hallitus hyväksyi puolustusvoimien ja puolustusministeriön esityksen sellaisenaan tiistain kehysriihessä.
– Voin sanoa, että olen ministerinä käynyt kamman kanssa läpi nuo esitykset ja voin kyllä sanoa, että perustelut ovat vahvat. Tähän puolustusvoimien pohjatyöhön ja arvioon olen voinut ministerinä nojata, samoin kuin koko hallitus.
Puolustusmateriaalihankinnat käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen –tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,74 miljardia euroa jatkuen vuoteen 2027.
– Tämä menettelytapa antaa puolustusvoimille mahdollisuuden käynnistää hankinnat ja tehdä sopimuksia jo tämän vuoden puolella, Kaikkonen kertoo.
Puolustusmateriaalihankinnat aloitetaan heti. Rahat tarkoitus käyttää muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan.
– Voisi kai sanoa, että laitamme varastomme kuntoon ja pidämme puolustuksemme hyvässä kunnossa, puolustusministeri tiivistää.
Rahoituspäätöksillä lisätään myös puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrää. Asiasta on linjattu jo viime vuonna eduskunnalle annetussa puolustusselonteossa, mutta linjaus toteutetaan nyt nopeutetulla aikataululla.
– Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan asteittain 500 henkilötyövuodella. Toimenpiteet alkavat välittömästi.
Kaikkonen kertoo, että sopimussotilaiden määrää lisätään sekä kertausharjoituksia lisätään heti tänä vuonna noin 9 000 reserviläisellä. Ensi vuodesta alkaen kertausharjoituksia lisätään noin 10 000 reserviläisellä.
– Nykyinen taso on noin 19 000 reserviläistä vuodessa, eli korotus on varsin merkittävä.
Puolustusministerin mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on kasvussa, mikä näkyy esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssien ripenä täyttymisenä. Tähän tarpeeeseen vastataan.
– Vapaaehtoista maanpuolustusta vahvistetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta. Kurssitarjontaa lisätään.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen lisäsi, että puolustusvoimat nopeuttaa lennokkien hankintaa.
– Myös uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Näillä hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä, Kivinen sanoi.
Tässä maassa asuu kansa, jolla on tahtoa ja kykyä puolustaa omaa maataan. Tämä on kaikkien hyvä tietää.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen
Kaikkosen mukaan nyt päätetyt henkilöstömäärän lisäykset puolustusvoimiin ovat tarpeen riippumatta siitä, päätyykö Suomi hakemaan Nato-jäsenyyttä.
– Natollahan on tiettyjä kriteerejä, joilla odotetaan, että puolustukseen panostetaan. Ne perustat meillä on aika lailla kunnossa jo.
Kaikkosen mukaan Suomi ylittää lähivuosina Naton tavoitteen, jonka mukaan jäsenmaan puolustusmenojen tulisi olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomi on nyt uuden tilanteen edessä, Kaikkonen sanoo.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että meidän Suomessakin on uudelleen tarkasteltava maanpuolustuksen tarpeita.
– Tavoitteemme on, että sota ei koskaan tulisi meidän rajoillemme. Tässä maassa asuu kansa, jolla on tahtoa ja kykyä puolustaa omaa maataan. Tämä on kaikkien hyvä tietää.
– Puolustus on perustaltaan hyvässä kunnossa, ja nyt sitä edelleen vahvistetaan tilanteen edellyttämällä tavalla.
Kaikkonen sanoo, että koko hallituksen sitoutuminen Suomen puolustuksen vahvistamiseen on ollut selkeää.
– Olen aistinut vahvaa tukea tälle laajemminkin koko eduskunnasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tämän luottamuksen varassa olemme voineet valmistella nämä varsin suuret lisäpanostukset puolustuksemme vahvistamiseen, hän sanoo.
Ukrainassa käytävä sota osoittaa Kaikkosen mukaan selvästi, että uskottava puolustuskyky edellyttää ajanmukaista ja käyttökuntoista, taistelukentän vaatimukset täyttävää puolustusmateriaalia ja riittävää ampumatarvike- ja varaosavarantoja.
– Tarvitaan myös puolustusvoimien henkilöstön ja reserviläisten riittävää osaamista sekä koko kansakunnan korkeaa maanpuolustustahtoa.
– Panostamalla puolustukseemme nostamme kynnystä sille, että joutuisimme sotilaalliseen konfliktiin. Nostamme kynnystä sille. Tämä puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi.