Puolustusvoimille reilun kahden miljardin euron lisärahoitus – Saarikko: "Tämä päätös oli oikein ja välttämätön"
Suomen puolustusvoimille kohdistetaan merkittävä lisämääräraha.
– Nyt tehdyt ratkaisut tuleville vuosille ovat mittakaavaltaan reilun kahden miljardin luokkaa. Esitys on puolustusvoimien ja puolustusministeriön laatima, ja hallitus hyväksyi sen sellaisenaan, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Saarikon mukaan panostukset tullaan toteuttamaan neljän vuoden aikana ja niistä ensimmäiset kohdistetaan tämän vuoden lisätalousarvioon, josta päätetään erikseen myöhemmin.
– Näistä panostuksista suurin osa kohdistuu materiaalihankintoihin ja vuosittain alle 200 miljoonan kokonaisuus toimintamenoihin puolustusvoimissa.
– Tämä päätös oli oikein ja välttämätön, Saarikko korosti.
Rajaturvallisuutta vahvistetaan lisäämällä määrärajoja rajavartiolaitokselle. Saarikon mukaan myös kyberhyökkäyksiin varautuminen varmistetaan kaikissa olosuhteissa paremmin.
Rajavartiolaitokselle annetaan myös valtuus uusien valvontalentokoneiden hankintaan.
– Päätös on ollut jo hallitusohjelmassa ja nyt se laitetaan toteen, Saarikko sanoo.
Hallitus päätti aikaistetusta indeksikorotuksesta sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana.
– Tämä on viesti pienituloisille suomalaisille: me haluamme pitää kaikista huolta ja kaikki mukana nyt, kun hintojen nousu ei kohdistu pelkästään vain energiaan vaan myös selvästi ruuan hintaan. Nämä kokonaisuudet huomioidaan kevään lisätalousarviossa.
Hallitus teki päätöksiä myös Ukrainan pakolaisten auttamisesta.
– Suomi toivottaa tervetulleeksi sotaa pakenevat Ukrainasta. Me haluamme, että he pääsevät mahdollisimman nopeasti kiinni arkeen, osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kouluun, päiväkotiin ja työhön, Saarikko sanoo.
Koronasateen jälkeen poudasta ei tullutkaan pysyvää.
Annika Saarikko
Maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja kyberturvallisuuden menolisäykset katetaan budjettikehyksen ulkopuolelta.
– Tämä poikkeuslauseke pitää sisällään vain ne välttämättömät asiat, joihin maan hallitus ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet tarpeelliseksi kohdistaa toimia juuri nyt tässä poikkeuksellisessa ajassa, Saarikko korostaa.
Vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmaa on tehty sumuisassa talouden näkymässä.
Valtiovarainministeriön tilannekuva perustuu Saarikon mukaan ennusteeseen, jonka mukaan raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei kuitenkaan vielä keskeydy.
Ennuste perustuu kasvuarvioihin, joissa erinomaiset kasvuluvut maailmantaloudessa tulevat käytännössä puolittumaan tulevien vuosien aikana.
Saarikko korostaa, että myös huonompikin kehityskulku on mahdollinen, ja se liittyy ennen kaikkea energian ja talouden vahvaan kohtalonyhteyteen.
– Jos syystä tai toisesta päädytään katkomaan energiariippuvuussuhteet Venäjään nopealla aikataululla, sillä on erittäin järisyttävät vaikutukset myös talouden näkökulmasta. Tähänkin me varaudumme. Suomi on kaikkeen tähän valmis.
– Pääviestimme on, että me uudistamme taloutta, varaudumme suomalaisten turvaksi ja kyllä me myös pärjäämme, Saarikko sanoo.
Valtion velkataso asettuu tuleviksi vuosiksi noin seitsemään miljardiin euroon.
Vielä syksyllä hallitus puhui talouden poutasäästä. Saarikon mukaan sille oli hyvät perusteet huimina kasvunäkyminä.
– Mutta koronasateen jälkeen poudasta ei tullutkaan pysyvää. Euroopassa on sota ja Suomi on tukenut vahvasti pakotepäätöksiä, joiden voidaan ennakoida olevan pitkäaikaisia.
Saarikko muistuttaa, että työllisyysasteessa hallitus on silti saavuttamassa tavoitteensa ja julkisen talouden velkasuhteen kasvussa näyttää tapahtuvan taittumista.
– Voidaan nyt jo sanoa, että koronan vaikutukset talouteen olivat verrattain tilapäisiä. Sen sijaan sodan vaikutus lienee vaikutuksiltaan pysyvä.