Mikkelin vastaanottokeskuksesta nousi kohu – Asiakkaista lähes 90 prosenttia on ukrainalaisia

Julkisuudessa puhuttaneen Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakkaista lähes 90 prosenttia on sotaa paenneita ukrainalaisia. Näin kertoo STT:lle vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi Maahanmuuttovirastosta.

Luku koskee keskuksen nykyisiä asiakkaita. Ukrainalaisia on ylipäätään selvästi suurin osa vastaanottopalveluita käyttävistä Suomessa, noin 75 prosenttia.

Seuraavaksi eniten vastaanottopalveluiden asiakkaita on Venäjältä, Somaliasta, Irakista ja Syyriasta.

– Se antaa hyvin suuntaa sen osalta, miltä Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakasprofiili todennäköisesti tulee jatkossa näyttämään, Nurmi sanoo.

Vastaanottokeskuksissa kaikki asiakkaat eivät majoitu vastaanottokeskuksen tiloissa, vaan moni palveluita saava järjestää asumisensa itse.

Ukrainalaisten osuudesta Mikkelissä kertoi aiemmin Länsi-Savo.

Mikkelin vastaanottokeskus herätti tällä viikolla keskustelua, kun Yle uutisoi kaupungin vuokraavan rivitaloasuntoja keskuksen käyttöön.

Mikkelistä vahvistetaan STT:lle, että kaupunki irtisanoo yhdeksän rivitaloasukkaan vuokrasopimusta vuoden lopussa.

Rivitalot vuokrataan Luona Oy:lle, joka pitää naapurissa sijaitsevaa vastaanottokeskusta. Keskus tarvitsee lisää tilaa kasvattaakseen paikkamääräänsä noin 100 asiakkaasta 300 asiakkaaseen.

Yhteensä 13 rivitaloasukkaan täytyy muuttaa muualle. Osa rivitalon asunnoista oli jo valmiiksi tyhjillään.

Esimerkiksi perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelivat erityisesti sitä, että Mikkelin kaupunki iloitsi keskuksen tuovan alueelle elinvoimaa ja ”valtion rahoja merkittävän määrän”.

Keskukseen tulee 15 työpaikkaa ja alue saa uusia asukkaita.

Myös opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ihmetteli Ylellä, eikö Mikkelin keskuksen laajentamisen sijaan olisi voinut vaikkapa jättää lakkauttamatta Vöyrin Oravaisten vastaanottokeskuksen. Paikkakunnalla on vastustettu lakkautusta.

Nurmen mukaan lisää tilaa ei tarvita erityisesti juuri Mikkeliin, mutta 300 paikan koko on Maahanmuuttoviraston nykylinja laitostyyppisissä keskuksissa. Määrän on laskettu olevan mahdollisimman kustannustehokas ja toisaalta turvallinen.

Mikkelin tilanne ei Nurmen mukaan liity suoraan siihen, että Maahanmuuttovirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna 26 vastaanottokeskuksen sulkemisesta.

Sulkemiset johtuvat siitä, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt selvästi. Syiksi Nurmi listaa ainakin itärajan sulun ja sen, että Ukrainasta on tullut vähemmän ihmisiä kuin sodan alussa.

Kunnat suhtautuvat useimmiten myönteisesti vastaanottokeskuksiin, Nurmi sanoo.

– Lähtökohtaisesti nykyisin ylivoimainen valtaosa kunnista ottaa vastaan tämäntyyppisen toiminnan ihan tervetulleena. Eivät tietenkään kaikki, mutta pääsääntöisesti suurta vastustusta vastaanottokeskusten perustamiset eivät aiheuta.

Nurmi sanoo ymmärtäneensä, että asenteissa on tapahtunut olennainen muutos menneisiin vuosiin nähden. Nurmi nostaa yhtenä mahdollisena syynä esiin kuntien laskusuuntaisen väestönkehityksen. Vastaanottokeskukset tuovat kuntiin lisää asukkaita.