Merivoimien ex-henkilöstöpäällikköä syytetään virkasalaisuuden rikkomisesta – on sanonut vain puuttuneensa epäkohtiin
Helsingin hovioikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Merivoimien henkilöstöpäällikkönä toimineen upseerin epäillystä virkasalaisuuden rikkomisesta. Syytteessä oleva kommodori Pekka Varjonen kiistää syytteen, kertoi tämän oikeusavustaja Heikki Mikkola STT:lle maanantaina.
Varjonen on sanonut Lännen Medialle syytteen liittyvän siihen, että hän puuttui Puolustusvoimien korkea-arvoisten upseereiden epäasialliseksi epäiltyyn toimintaan. Hän sanoi vuonna 2020 antamassaan haastattelussa tuoneensa esiin Puolustusvoimien kenraalikunnan väärinkäytösepäilyjä Puolustusvoimien sisällä.
LM:n mukaan Varjonen on sittemmin irtisanoutunut Puolustusvoimista.
Syytetyn aseman vuoksi asiaa käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa. Asiaa koskeva haastehakemus tulee julkiseksi oikeudenkäynnissä sen jälkeen, kun syyttäjä on lukenut sen salissa.
Asiaan liittyen syyttäjä on tehnyt myös syyttämättäjättämispäätöksiä. Niiden mukaan Varjosta ja toista Puolustusvoimissa työskennellyttä henkilöä alettiin epäillä rikoksista, koska Puolustusvoimat epäili vuotoa.
Varjosta epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta ja toista henkilöä yllytyksestä siihen. Syyttäjä päätti tältä osin jättää syytteen nostamatta, koska sen mukaan epäiltyjen syyllistymisestä rikokseen ei ollut riittävää näyttöä.
– Asiassa ei ole riittävää näyttöä virkasalaisuuden rikkomisesta edellä mainituilta osin, ja siten myöskään siihen yllyttämisestä, jotta syytettä tulisi tältä osin nostaa.
Syyttämättäjättämispäätösten mukaan Puolustusvoimissa alettiin epäillä vuotoa sen jälkeen, kun eräs toimittaja oli vuonna 2018 tehnyt tietopyyntöjä, jotka liittyivät Puolustusvoimissa epäiltyihin väärinkäytöksiin.
Syyttäjän päätöksessä kerrotaan, että tietopyynnöt koskivat muun muassa lippueamiraali Timo Hirvosta. Korkein oikeus (KKO) tuomitsi heinäkuussa 2021 Rannikkolaivaston komentajana ja Merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen Hirvosen neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. KKO:n mukaan hän teki vuosina 2016–2018 esteellisenä läheisiään koskevia päätöksiä.
Varjosen ja toisen asiassa epäillyn henkilön kotiin tehtiin etsinnät keväällä 2020 ja heidän puhelimensa takavarikoitiin. Syyttäjän mukaan kaksikon välisestä viestinnästä ilmeni, että he olivat tyytymättömiä tiettyjen henkilöiden toimintaan Puolustusvoimissa ja olivat tuoneet epäkohtia esille aktiivisesti.
Viesteissä oli muun muassa asiakirjoista ja tietokoneen näytöltä otettuja kuvia. Syyttäjän mukaan viesteistä kävi ilmi, että he olivat olleet havaitsemistaan epäkohdista yhteydessä henkilöön, jolle olivat antaneet juttuvinkkejä ja materiaalia.
Syyttäjä toteaa päätöksessään, että jokaisella virkamiehellä on oikeus puhua organisaatioonsa liittyvistä asioista ulkopuoliselle henkilölle yleisellä tasolla niin, etteivät salassa pidettävät tiedot paljastu.
– Virkamiehen tulee myös pystyä puuttumaan organisaatiossaan epäkohdiksi mieltämiinsä asioihin, kuitenkin edellä mainittu salassapitovelvoite huomioon ottaen. Minkä tahansa epäkohdan, kuten toisen virkamiehen esteellisyyttä koskevan epäilyn julkituominen ei itsessään voi olla rangaistavaa, jos esteellisyyden perustavaa, salassa pidettävää kontekstia ei paljasteta ulkopuolisille, syyttäjä kirjoittaa.
Syyttäjän mukaan Pääesikunnan asiantuntija totesi, että useimmat laite-etsinnässä saadut kuvat eivät sisältäneet salassa pidettävää tietoa. Kolmen kuvan osalta asiaa ei pystytty kommentoimaan ja kolmen kuvan taas katsottiin sisältävän salassa pidettävää tietoa.
Syyttäjän mukaan asiassa jäi viime kädessä kuitenkin epäselväksi, mitä tietoja epäillyt olivat antaneet eteenpäin.
– Asiassa pitäisi olla yksiselitteisesti osoitettavissa ne tiedot, jotka ovat salassa pidettäviä, ja toisaalta se, että nämä tiedot on nimenomaisesti ulkopuoliselle ilmaistu. Lisäksi tulisi riittävällä varmuudella pystyä osoittamaan mistä ja millä tavoin tällainen salassa pidettävä tieto on hankittu. Pelkkä oletus tai epäily siitä, että näin on voinut tapahtua, ei riitä syytekynnyksen ylittymiseksi.
Syyttäjän päätöksessä sanotaan, että Varjosen osalta yhden esitutkinnassa esitetyn kuvan osalta tehdään ratkaisu erikseen.