Matti Vanhanen eläkeuudistuksesta: Tästä mullistuksesta puhutaan aivan liian vähän
Hallitus haluaa työmarkkinajärjestöiltä eläkeuudistuksen, joka vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla. Keskustalainen ex-pääministeri Matti Vanhanen pitää tätä pitkän tähtäimen tavoitetta tarpeellisena.
– Eläkejärjestelmää on rukattu monin eri tavoin. Minun aikanani alkoi eläkeiän nosto, joka on ollut ehkä näistä merkittävin toimi, Vanhanen sanoo.
Hän käynnisti tunnetun eläkekeskustelun palattuaan hiihtämästä Rukan lumilta talvella 2009. Ehdotus nostaa eläkeikä 65 vuoteen tyrmättiin tuoreeltaan, mutta sen jälkeen eläkeikä on kuitenkin tasaisesti noussut.
– En minä siihen koskisi, Vanhanen sanoo eläkeiästä nyt.
Eläkeikä elää luonnostaan, kun se sidotaan tulevaisuudessa eliniänodotteeseen. Elinaikakerroin pienentää jo kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan.
Vanhanen katsoo, että pöydällä on tällä hetkellä ennen kaikkea pohdinta siitä, voitaisiinko eläkerahastojen sijoituspolitiikkaan antaa enemmän riskinottovaraa.
– Se olisi varmastikin järkevä toimenpide. Niitä salkkuja on niin paljon hajautettu ympäri maailmaa, että niillä pitäisi pystyä saamaan ainakin maailmantalouden kasvua vastaava arvonnousu aikaan, Vanhanen sanoo.
– Sillä varmastikin tavoitellaan sitä, ettei eläkemaksuja tarvitsisi nostaa. Tavoitteet ovat terveet ja luotan kyllä siihen, että asiasta on konsensus löydettävissä.
Vanhanen toivoo työmarkkinajärjestöjen pohtivan nyt myös eläkkeen ohessa työskentelyä.
– Meillä on yhä enemmän työkykyisinä eläkkeelle siirtyviä. Jos työelämä kykenee tarjoamaan heille houkuttelevalla tavalla joustavaa osa-aikaista työskentelyä, niin yhä useammat ovat siihen valmiita.
Vanhasen mukaan tämä edellyttää myös sen pohtimista, miten tällaisia työntekijöitä johdetaan työpaikoilla. Eläkkeen ohessa työskentelevillä kun on eri tavoitteet työelämälle kuin muilla työntekijöillä.
Verotuksellisiakin ratkaisuja Vanhanen peräänkuuluttaa.
– Tätähän edistäisi keskustan ideoima malli siitä, voitaisiinko kerran ansaittu eläketulo verottaa omalla verokortillaan, ja se mitä tekee sen rinnalla, olisi toisen verokortin asia. Se houkuttelisi työssäkäyntiin.
Vanhanen esitti jo vuonna 2020 valtiovarainministerinä ollessaan tätä eläkeläisten verotuksen uudistamista siten, ettei eläkkeellä tehtävä työ nostaisi jo tienatun eläkkeen verotusta.
Vanhanen uskoo, että nyt tekeillä olevaa eläkeuudistusta seuraa pohdinta siitä, miten eläkkeet hoidetaan tilanteessa, jossa koneet tekevät suuren osan nykyisistä palkkatöistä.
Se on Vanhasen mielestä mullistus, josta puhutaan nyt aivan liian vähän.
– Sitä keskustelua pitäisi käydä kansainvälisesti, hän sanoo.
Sosiaaliturva rahoitetaan palkkaan sidotuilla maksuilla, ja kansantaloudesta suuri osa tulee olemaan tekoälyn, robotiikan ja automaation tuottamaa taloudellista hyvää, Vanhanen toteaa.
Tämän työn verottaminen vaatii Vanhasen mukaan kansainvälisen ratkaisun, jotta kilpailu ei vääristy. Hän huomauttaa, että muutkin maat kuin Suomi joutuvat ratkaisemaan sen, miten yhteiskunnan sosiaaliturva rahoitetaan robotiikan, tekoälyn ja automaation lisääntyessä jatkuvasti.
– Millä tavalla niiden tuottama taloudellinen toiminta saadaan organisoitua siten, että syntyvästä arvosta kertyisi jotain eläkerahastoihin? Sen verottaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen missään yksittäisessä maassa, jos naapurimaat eivät sitä tee.
Vanhasen mukaan tarvittaisiin analyysiä siitä, miten kansantaloudessa palkkojen osuus kehittyy suhteessa kaikkiin muihin tulolähteisiin.
– Jos näkymä on se, että palkkasumman osuus pitkällä ajalla supistuu, niin silloin pitäisi olla keinoja, joilla näistä muista tulolähteistä kyettäisiin ottamaan myös sosiaaliturvan rahoittamiseen.
Vanhanen sanoo, että tämän keskustelun kärjessä pitäisi olla ikäluokan, joka tähtää eläkkeelle noin 2050-luvulla.
Eläke on osa ihmisen ansiotuloa, eikä sitä siksi pidä verrata valtion muihin menoihin.
Pitäisikö nyt tekeillä olevan eläkeuudistuksen ratkoa yleisesti julkisen talouden ongelmaa vai sitä, että eläkejärjestelmää koettelevat väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys?
Vanhasen mukaan hallituksen eläkeuudistuksen pitää ehdottomasti pureutua väestökysymykseen.
– Pitää muistaa, että eläke on osa palkkaa, joka on ajoitettu myöhempään ajankohtaan. Sen takia en pidä sellaisesta vertailusta, että miksi eläkkeisiin ei kosketa, jos leikataan muuta sosiaaliturvaa. Eihän palkkoihinkaan kosketa, Vanhanen huomauttaa.
Hänen mukaansa on oikein, että eläkkeiden indeksiä on korotettu inflaation myötä. Vanhasen mielestä työeläkkeiden indeksikorotuksia ei pitäisi leikata jatkossakaan.
– Eläke on osa ihmisen ansiotuloa, eikä sitä siksi pidä verrata valtion muihin menoihin.
Vanhanen ei pidä eläkeuudistusta kiireellisenä.
– Sen kanssa ei olla jäniksen selässä. Meillä on vakaa eläkejärjestelmä, jossa on yli 200 miljardia euroa rahastoituna, eli paljon enemmän kuin on julkista velkaa.
– Hyvä, että eläkejärjestelmää on uskallettu remontoida aika ajoittain.
Vanhanen ei lähtisi säästömielessä karsimaan eläkejärjestelmästä yksityiskohtia, joista eläkettä kertyy.
– Syntyvyys on alhaalla, joten haluaisinpa nähdä sen poliittisen päättäjän, joka ei antaisi eläkekertymää esimerkiksi kotihoidontuen ajalta. Nämä ovat sittenkin koko eläkejärjestelmän kannalta aika marginaalisia tekijöitä.
Vanhanen muistuttaa, että eläkejärjestelmää pitää tehdä kymmenien vuosien tähtäimellä.
– Se on nyt rakennettu siten, että se kestää ajoittaisia suhdannenotkahduksia hyvin. Olisin hyvin varovainen kytkemään eläkejärjestelmää lyhyemmän perspektiivin talouden muutoksiin.
Vanhasen mukaan Suomi saa julkisen sektorin suorituskykyä ja väestön ikääntymisnäkymää paremman luottoluokituksen lainoille osittain siksi, että eläkejärjestelmä on niin vakaa ja hyvin rahastoitu.
– Se antaa välillistä hyötyä julkiselle taloudelle.