Maanantaina Gaza, perjantaina Ukraina – siirtyykö Trumpin fokus Lähi-idästä takaisin Ukrainaan?

Lähi-idässä sukkuloinut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli vielä maanantaina Egyptissä allekirjoittamassa Israelin ja äärijärjestö Hamasin välistä aselepoasiakirjaa. Perjantaina fokus on Ukrainan sodassa Trumpin tavatessa presidentti Volodymyr Zelenskyin Valkoisessa talossa Washingtonissa.

Tämä ei tarkoita sitä, että Yhdysvaltain katse olisi täysin kääntymässä Gazasta Ukrainaan, arvioi STT:lle Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Yhdysvaltain ulkopolitiikassa Lähi-idän tilanne on hänen mukaansa edelleen ykkösprioriteetti.

Viime kuukausina on kuitenkin nähty suuri muutos siinä, miten Trump viestii Venäjän suuntaan, Aunesluoma sanoo. Yhdysvallat on aiempaa vahvemmin asettunut tukemaan Ukrainaa.

Professorin mukaan onkin kiinnostavaa seurata, kuinka vahva Trumpin viesti Ukrainalle on, kun muita eurooppalaisia ei ole paikalla. Nähtäväksi jää, koventaako Trump perjantaina entisestään puheitaan Venäjää kohtaan.

Zelenskyin mukaan perjantaina on tarkoitus keskustella Ukrainan ilmapuolustuksesta ja Venäjän painostamisesta. Etukäteen on arvuuteltu, aikooko Yhdysvallat antaa Ukrainalle pitkän kantaman iskuihin soveltuvia Tomahawk-risteilyohjuksia.

Aunesluoman mukaan asiasta varmasti keskustellaan. Hän kuitenkin uumoilee, että Tomahawkien suhteen pysytään tässä vaiheessa vielä puheiden tasolla.

– Näistä puheista on vielä todella pitkä matka siihen, että ensimmäinen Tomahawk-risteilyohjus nousee ukrainalaiselta lavetilta maaliin jossain kaukana Venäjällä, Aunesluoma sanoo.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Ilmari Käihkö kokee, että keskustelu Ukrainan tuesta on viime aikoina keskittynyt liian vahvasti Tomahawkien ympärille.

– Eihän mikään yksittäinen asejärjestelmä ole tässä sodassa ollut hopealuoti, mikä muuttaisi tilannetta, Käihkö kommentoi STT:lle.

Käihkö ei pidä todennäköisenä, että Tomahawk-risteilyohjukset ratkaisisivat Ukrainan sotaa. Tomahawkeihin liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, kuten se, mistä Ukraina ohjuksia laukaisisi, millaisia määriä Ukraina niitä saisi ja kuka ne maksaisi.

– Asejärjestelmä on hieno, mutta sen hyöty jäisi todennäköisesti suhteellisen pieneksi.

Ennen kaikkea risteilyohjusten antaminen Ukrainalle lähettäisi Käihkön mukaan Yhdysvalloilta poliittisen viestin Venäjän suuntaan. Presidentti Vladimir Putin on varoittanut, että yhdysvaltalaisten Tomahawkien toimittaminen Ukrainalle voisi heikentää Venäjän ja Yhdysvaltain jo entuudestaan tulehtuneita välejä.

Zelenskyi vieraili Washingtonissa edellisen kerran elokuussa mukanaan joukko Euroopan johtajia. Ilman tukivoimia Zelenskyi vieraili Valkoisessa talossa viimeksi helmikuussa. Tuolloin Zelenskyin, Trumpin ja Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen tapaaminen kärjistyi ilmiriitaan televisiokameroiden edessä.

Vastaavasta julkisesta katastrofista ei Aunesluoman mukaan ole tällä kertaa vaaraa. Tapaaminen on valmisteltu paremmin, ja Eurooppa on järjestänyt rivinsä selkeämmin Ukrainan taakse.

– Trumpin puheet voivat olla mitä vaan, mutta Zelenskyi varmasti osaa suhtautua niihin oikein eikä eskaloi tilannetta myöskään omilla puheillaan, Aunesluoma sanoo.

– Jos vertaamme helmikuuta ja tätä päivää, asetelma on huomattavasti selkiytynyt. Yhdysvaltain ja Trumpin asenne on muuttunut Ukrainalle myötämielisemmäksi, hän lisää.

Käihkön mukaan uutta tilanteessa ovat julkisuuteen tulleet tiedot Yhdysvaltojen Ukrainalle jakamasta tiedustelutiedosta, joka on auttanut Ukrainaa iskemään Venäjän energiainfrastruktuuriin.

– Tämä on merkittävä asia. Tämä viittaa siihen, että konkreettista tukea Ukrainalle on lisätty.

Käihkö painottaa tiedustelutiedon tärkeyttä. Hän sanoo, että koska tiedustelutieto on näkymätöntä ja aineetonta apua, voi sen merkitys helposti vääristyä.

Aunesluoman mukaan poliittinen tahto Ukrainan avustusrintamalla on nyt aiempaa paremmilla kantimilla. Hankinnat ovat enemmän Euroopan harteilla, mutta niitä ostetaan Yhdysvalloista Ukrainalle. Yhdysvallat jatkaa Ukrainalle tärkeän tiedustelutiedon välittämistä.

Aunesluoma katsoo, että Yhdysvallat on mitä ilmeisimmin valmis käyttämään myös voimakkaampaa painostusta Venäjän suuntaan. Trump on käyttänyt keppiä ja porkkanaa Lähi-idässä ja yrittää nyt samaa Venäjän kanssa.

– Kesällä oli se porkkanavaihe, ja nyt puheet ovat koventuneet. Tämä on hänen tapansa toimia, Aunesluoma avaa.

Hän kuitenkin muistuttaa Trumpille olevan luontaista, että tahti saattaa yllättäenkin muuttua.