Maakuntaveron valmistelu alkaa elokuussa – hallituksessa saavutettu "ainakin välirauha"

Maakuntavero

Kiistellyn maakuntaveron käyttöönoton valmistelu alkaa elokuussa valtiovarainministeriössä, eikä tehtävästä ennakoida helppoa.

Kokonaisuus on iso ja työläs ja aikataulu tiukka, summaa valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare. Samassa kokonaisuudessa valmistellaan hyvinvointialueille mahdollisesti siirtyviä uusia tehtäviä ja rahoitusjärjestelmän muutoksia omissa työryhmissään.

Valmistelulle on annettu aikaa vuoden 2022 loppuun.

Hallituspuolueissa on saavutettu ainakin välirauha jo sillä, että asia on valmistelussa, hallituslähteistä kerrotaan.

Tuleeko tuhti esitys sellaisessa aikataulussa valmiiksi, että myös eduskunta ehtii sen ennen eduskuntavaaleja käsitellä, ei Järvikare tässä vaiheessa osaa arvioida. Eduskuntavaalit käydään 2. huhtikuuta 2023.

–  Aikataulu on tiukka, kun ottaa huomioon kaikki muut tehtävät mitä meillä on. Nämä vievät resursseja, ja kyllä sen voi sanoa, että resurssit ovat tiukilla, Järvikare sanoo.

–  Mutta toki, kun on tällainen tehtävä annettu, pyrimme sen annetussa aikataulussa hoitamaan, hän lisää.

Hallituksen sote-ministeriryhmä on linjannut, että maakuntaveron lainsäädännön tulisi valmistua tällä hallituskaudella ja vero otettaisiin käyttöön viimeistään 2026.

Kireä aikataulu ehti jo tuskastuttaa maakuntaveroa vihreiden lisäksi vahvasti kannattavan vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia. Hän epäili Ilta-Sanomien haastattelussa, että valtiovarainministeriötä johtaneet keskustaministerit olisivat viivyttäneet valmistelun aloittamista puolueen otettua nihkeämmän kannan maakuntaveroon.

–  Jos kävisi niin, että myöhästelyn, tahallisen tai tahattoman, takia asioita ei ehditä saada valmiiksi, löytyy muistakin ministeriöistä varmasti jotain kaikille tärkeitä asioita, joissa kestää odotettua pidempään, eikä saada valmista, Andersson vihjaisi.

Valtiovarainministeriötä ovat parlamentaarisen komitean maakuntaveroselvityksen jälkeen johtaneet toukokuun lopulle asti Matti Vanhanen (kesk.) ja nyt Annika Saarikko (kesk.).

Keskustassa katsotaan, että veron valmistelu alkoi silloin, kun parlamentaarinen komitea aloitti selvitystyönsä. Järvikare ajattelee samoin.

–  Maakuntaverokomiteahan julkisti mietintönsä vasta maaliskuun puolivälissä, ja kun tämä hanke on alkanut torstaina, minusta tässä ei ole kyse viiveestä, hän sanoo.

Komitean selvitys oli kriittinen, minkä jälkeen keskusta asettui vastustamaan maakuntaveroa, mikäli maakunnille ei anneta hoidettavaksi myös muita tehtäviä sote- ja pelastustoimen lisäksi.

Muissa puolueissa ei ole ollut yhtä suurta intoa tehtäväkentän laajentamiseen, mutta vasemmistoliitollekin sopii, että ”tehtäviä nyt tarkastellaan”. Tehtäviä pohtivan työryhmän tulee antaa väliraportti jo tämän vuoden lopussa.

Komitea ei suositellut maakuntaveron käyttöönottoa vaan esitti, että sen tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos niiden tehtäväkenttää olennaisesti laajennetaan.

Saarikko kommentoi asiaa STT:lle toteamalla vain, että valmistelu on nyt käynnistynyt hallituksessa sovitulla tavalla.

Aiemmin Saarikko on todennut, että maakuntavero on erittäin suuri uudistus erityisesti sitä taustaa vasten, että hallitus on sopinut, että se ei voi olla verotusta kiristävä uusi verotuksen taso.

Järvikareen mukaan parlamentaarisen komitean työtä käytetään valmistelun pohjana.

–  Siinä on tehty tiettyä perusselvitystä, mutta ei siinä mitään pykäliä mietitty, että tämä on siinä mielessä vähän erilaista työtä, hän sanoo.

–  Näyttäisi siltä, että alueet eriytyvät aika lailla, kun ne korkeimmat kustannukset ja heikoimmat veropohjat sattuvat juuri samoille alueille, hän kommentoi keskeistä ongelmaa.

Verosäännöksillä siihen on Järvikareen mielestä vaikea vaikuttaa.

–  Asia kuuluu enemmän rahoitusjärjestelmän rooliin, että voidaanko sillä jotenkin hillitä eroja.

Tasausjärjestelmä hänen mukaansa joka tapauksessa tarvitaan, muuten hyvinvointialueiden väliset erot ovat hyvin suuria.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin.