Maailmanpolitiikan professori HS:ssa: Suomen jäsenyys voisi laajentaa Naton ja Venäjän välistä konfliktia
Maailmanpolitiikan professorin Heikki Patomäen mukaan Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon uhkaisi laajentaa Naton ja Venäjän välistä konfliktia. Patomäki kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Patomäen mukaan Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan. Näin hänen mukaansa tapahtui myös ennen ensimmäistä maailmansotaa.
– Vaikka Kiinan, Intian ja monien etelän valtioiden näkökulmasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo kansainvälistä lakia, näiden maiden hallitukset arvostelevat länttä ylimielisyydestä ja katsovat, että Venäjän turvallisuusintressejä ei ole otettu riittävästi huomioon. Suuri osa maailmasta näkee etujensa edellyttävän jonkinasteista yhteistyötä Venäjän kanssa, Patomäki kirjoittaa.
Patomäki huomauttaa kirjoituksessaan, että Venäjä on viimeistään vuodesta 2007 lähtien tulkinnut Naton laajenemisen tarkoittavan turvallisuusuhkaa itselleen.
Kun Georgialle ja Ukrainalle avattiin polku Nato-jäsenyyteen vuonna 2008, Venäjällä reagoitiin professorin mukaan siihen voimakkaasti.
– Jo tuolloin Putin totesi, että pyrkimys liittää Ukraina Natoon tulee tarkoittamaan maan pirstomista.
Patomäen mukaan myös Suomen Nato-jäsenyys olisi Venäjälle samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. Venäjällä ei ole unohdettu Hitlerin Saksan ja samalla myös Suomen hyökkäystä maahan vuonna 1941.
– Monet yhdysvaltalaiset politiikan tutkijat ovat vuosikymmeniä varoitelleet Naton laajenemisen vaaroista. Yksi tunnetuimmista kriitikoista on John Mearsheimer, joka sanoo Ukrainan sodan olevan lännen vika.
Patomäen mukaan olennaista ei ole se, miten länsimaiden johtajat itse kertovat Naton aikomuksista, vaan se, miten aikomukset nähdään Venäjällä.