Luonnonvarakeskus julkisti arviot Suomen hiilinielutasosta 2021-25 – kokonaan eri laskelma kuin julkisuudessa aiemmin korjaillut luvut
Luonnonvarakeskus on julkistanut laskelmat Suomen metsien hiilinielutasosta vuosina 2021–25.
Lukuja käytetään aikanaan sen arviointiin, miten Suomen ilmastotavoitteet ovat toteutuneet maankäyttösektorin osalta. Ne pitää toimittaa EU-komissiolle vuoden loppuun mennessä.
Käytännössä arvio ja sen toteutuminen vaikuttavat siis siihen, millaisia toimia Suomen täytyy mahdollisesti lisätä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.
– Jos maankäyttösektori on laskennallinen päästö, kuten tällä hetkellä näyttää, niin meidän täytyy tehdä ensin maankäyttösektorilla toimia saadaksemme päästöjä vähemmäksi. Ja tarvittaessa tehdä lisätoimia esimerkiksi energia-, liikennesektorilla, sanoo neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Käytännössä siis esimerkiksi hakkuiden määrä ja puuston kasvu vaikuttavat toteutuvaan nieluun.
Hiilinieluksi ollaan raportin mukaan esittämässä 34,77 tonnia puutuotteet mukaan luettuina ja ilman puutuotteita 27,88 tonnia.
Luonnonvarakeskus tähdentää, että kyseessä ovat kokonaan eri luvut kuin ne, joita jouduttiin viime viikolla korjaamaan julkisuuteen.
Korjatut luvut olivat ennakkotietoja vielä keskeneräisesti tutkimuksesta, jossa pyritään eri skenaarioilla arvioimaan maatalous- ja maankäyttösektorien päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä.
Suomen Luonnonsuojeluliitto suhtautuu laskelmiin varauksella. Sen mukaan voi kysyä, mennäänkö asiassa ilmasto vai biotalous edellä.
– On poliittista painetta sovittaa nämä asiat yhteen, jotta saataisiin asia näyttämään siltä, että jatkossa me voimme sekä lisätä hiilinieluja että lisätä samaan aikaan hakkuita, jotta saadaan uusia tehtaita esimerkiksi. Että voitaisiin sekä syödä että säästää kakkua, sanoo hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä.
Höltän mielestä on silti hyvä asia, että lukuja avataan. Suomella on hyvä tietopohja, jota pitää käyttää vastuullisesti.
– Jos me rupeamme jotenkin löysäilemään tässä, niin se voi vesittää koko EU:n mittakaavassa laskentaa, Hölttä sanoo.