Luonnonsuojelujärjestöjen valitukset menestyivät – Hallinto-oikeus kumosi 32 ilveksen kaatoluvat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Turun hallinto-oikeus on kumonnut poikkeusluvat, jotka olisivat sallineet yhteensä 32 ilveksen metsästyksen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Ilveksen kaatoluvat etenivät hallinto-oikeuden arvioitaviksi Suomen luonnonsuojeluliiton piiriyhdistysten sekä Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen valitusten vuoksi.
Alun perin Suomen riistakeskuksen myöntämät luvat olivat voimassa joulukuun alusta helmikuun loppuun, mutta jo aiemmin hallinto-oikeus oli määrännyt luvat täytäntöönpanokieltoon.
Hallinto-oikeus kumosi keskiviikkona julkaisemansa tiedotteen mukaan kaikkiaan 17 ilveksen metsästystä sallivaa poikkeuslupaa. Luvat olisivat sallineet 20 ilveksen metsästyksen Varsinais-Suomessa ja 12 ilveksen metsästyksen Satakunnassa.
Suomen riistakeskus antoi viime vuonna poikkeusluvan 300 ilveksen metsästykselle eri puolilla Suomea.
Suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt kuitenkin valittivat kaikkiaan 168:sta myönnetystä poikkeusluvasta hallinto-oikeuksiin. Luvat, joista järjestöt valittivat, kattoivat lähes kaikki Suomessa täksi talveksi myönnetyt ilveksen kaatoluvat.
Valituksia on yhä vireillä Suomen muissa hallinto-oikeuksissa, ja valitusten vuoksi valtaosa ilveksen kaatoluvista oli täytäntöönpanokiellossa.
Ilves on EU:n luontodirektiivin liitteessä määritelty tiukasti suojeltavaksi lajiksi. Turun hallinto-oikeuden mukaan Suomen riistakeskuksen myöntämät ilveksen kaatoluvat eivät täyttäneet EU:n luontodirektiivissä määrättyjä edellytyksiä poikkeusluvalle.
Oikeuden tiedotteen mukaan kaatolupien tavoitteeksi oli nimetty paikallisyhteisön sitouttaminen siihen, että ilveskanta säilyisi suotuisalla suojelun tasolla. Hallinto-oikeus arvioi, että poikkeusluvat oli myönnetty ilman, että lupien oli osoitettu toimivan keinona saavuttaa jokin luontodirektiivissä asetettu päämäärä.
– Riistakeskuksen päätöksistä ei käynyt ilmi, että poikkeuslupa-alueilla olisi ollut olemassa jokin puuttumista vaativa erityinen ongelma tai tilanne, joka koskisi paikallisyhteisön sitouttamista ilveksen suojeluun ja joka olisi ratkaistavissa poikkeusluvalla sallitulla kannanhoidollisella metsästyksellä, hallinto-oikeuden tiedotteessa todetaan.
Hallinto-oikeus arvioi, että poikkeuslupien päämääränä olisi ollut lähinnä ongelmien ennaltaehkäisy. Turun hallinto-oikeuden keskiviikkona antamat päätökset ovat keskenään pitkälti samansisältöiset.
– Pelkkä asetuksen ja kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen taikka kannanhoidollinen metsästys sellaisenaan eivät ole riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiselle, hallinto-oikeus arvioi yhdessä päätöksistä.