Lintilä yritysten ahdingosta: Kaikki alat kärsivät tällä hetkellä – ministeri kaipaa vuokrien perimiseen joustoa

Kovimmassa hädässä olevien yritysten suoraan avustamiseen haetaan koko ajan malleja, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.),

– Me emme voi eritellä mitään tiettyä alaa sieltä, koska kaikki alat tällä hetkellä kärsivät, Lintilä muistutti eduskunnassa korona-lisäbudjetin lähetekeskustelussa.

Elinkeinoministerin mukaan suorien avustusten hakemisen vauhtia kuvaa se, että 5–6 päivässä hakemuksia on tehty 255 miljoonan euron edestä.

Lisäbudjetissa esitetään korotusta Business Finlandin suorille avustuksille 150 miljoonalla 477,5 miljoonaan. Ministerin mukaan myös ely-keskusten tuleva suora yritysten avustus on jo kovassa käytössä.

Lintilän mukaan esimerkiksi vuokra- ja energiakuluihin kaivataan nyt joustoa.

– Ja niissä kyllä vetoan kaikkiin osapuoliin, jotka pystyvät joustavuutta osoittamaan, pari kertaa harkitsemaan, kannattaako esimerkiksi hyvä vuokralainen ajaa konkurssitilaan vuokrilla, vai kannattaako tulla hiukan vuokrassa vastaan.

Lintilän mukaan pelkkä lykkääminen käy ensiavusta.

– Mutta jos kolme kuukautta lykätään ja sitten tuleekin neljän kuukauden vuokrat seuraavana vastaan, niin ei se tietysti ratkaisu ole, ministeri myönsi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) myönsi, että jo lisäbudjetin eduskunnalle toimittamisen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Valtiovarainvaliokunta voi käyttää poikkeusoloissa myös budjettivaltaansa määrärahoihin päivittäin täsmentyvien tietojen perusteella.

– Ja kyllä etenkin näiden ely-keskusten kautta kanavoitava raha on nimenomaan pienille yrityksille, toiminimiyrityksille, yksinyrittäjille — ei tarvitse olla osakeyhtiötä, että sen piiriin pääsee.

Kriisin hoidossa voidaan nyt edetä ensin tarvittaessa lomautusten kautta, jotta konkurssiaaltoon tai massatyöttömyyteen ei ajauduttaisi.

Hallituksen toimet koskevat Kulmunin mukaan kaikkia yrityksiä.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat ministerin mukaan vieneet työehtosopimuksiin jo työmarkkinaosapuolten yhdessä sopimia asioita. Ensi viikolla on tarkoitus tuoda eduskuntaan lainsäädäntö, jolla ne saadaan koskemaan myös järjestäytymätöntä kenttää.

– Ajattelen, että tällaisella kriisin hetkellä varmastikaan niitä poliittisia kiistoja ei kannata niinkään esiin nostaa, vaan nyt kaikki haluavat yhdessä hoitaa isänmaan puolesta tätä asiaa mahdollisimman hyvin, Kulmuni näki.

Kriisimoodiin siirtynyt eduskunta arvioi hallituksen toimia oppositiota myöten hyvin myötäsukaisesti.

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen oli kuitenkin tyytymätön tapaan, jolla hallitus on tähän saakka vastannut kuntatalouden hätään. Kokoomus haluaa myös yrittäjille lisää suoraa tukea.

Perussuomalaisten Riikka Purra toivoi hallituksen pitävän opposition edelleen informoituna ja mukana.

– Tämä on juuri sitä yhtenäisyyttä, mitä nytkin tarvitaan, hän muistutti.

Purra huomautti, että kriisin jälkeen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen on suhtauduttava vakavammin kuin ennen sitä.

– Kriittisiä tuotteita ei voi enää kilpailuttaa koko unionin alueelle. Varmuusvarastoja tulee merkittävästi nostaa. Konkreettinen huoltovarmuussuunnittelu alojen ja valtion yhteistoimin on aloitettava, jotta toimitusketjujen huoltovarmuus saadaan turvattua myös poikkeuksellisissa kriisioloissa.