Lindström: Irtisanomisehtojen muutoksessa tiukka raami – villiä markkinaa ei tule

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan määräaikaisperusteiden muutoksella pyritään helpottamaan nuorten työllistymistä. Lindström esitteli hallituksen kehysriihen työllisyyslinjauksia tänään aamupäivällä.

Hallitus linjasi kehysriihessä, että valmistellaan muutos, jonka mukaan työnantaja saisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa.

Kehysriihessä hallitus linjasi myös, että hallitus tarttuu yhteen kestoaiheista eli irtisanomisrimaan uusilla toimilla. Hallitus valmistelee muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä.

Pienten yritysten irtisanomisperusteiden höllentämisellä pyritään Lindströmin mukaan työllistämiskynnyksen alentamiseen.

– Tosi paljon tulee tuolta yrittäjäkentästä palautetta siitä, varsinkin mikroyrittäjiltä, että palkkaisin kyllä, mutta se riski koetaan suureksi, jos rekrytointi menee pieleen, Lindström sanoi.

Lindström korostaa, että kyseessä ei ole mikään yksioikoinen asia.

– Siellä on tiukat rajat, jotka tulevat muun muassa kansainvälisistä sopimuksista, ILO-sopimuksista, EU-sopimuksista ja sitten meidän perustuslaki sanoo myös jotain irtisanomisesta, Lindström sanoi.

Hän totesi raamin olevan aika tiukka.

– Mitään semmoista villiä markkinaa ei tässä tule. Enemmän ilmaisee sitä tahtotilaa, mikä hallituksella on, Lindström sanoi.

Hallitus linjasi myös, että se asettaa yt-lakia koskevan selvityshankkeen, jonka yhteydessä arvioidaan muun muassa kollektiivisen irtisanomisen perusteita.

– Samaan hengenvetoon kun sanotaan, että on liian vaikeaa sanoa yksilöperusteisesti irti, niin sitten tulee palautetta siitä, että on liian helppoa sanoa kollektiiviperusteisesti irti. Tässä on tarkoitus se, että katsotaan, mitä siellä on tehtävissä, Lindström sanoi.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi eilen kysymyksen kuuluvan, onko tarvetta lisätä tarkastelua siitä, missä tilanteessa voidaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanoa.

– Perustilannehan on se, että Suomessa kollektiivinen irtisanominen on verrattain kevyin perustein mahdollista, kun taas tämä yksilöperusteinen irtisanominen ollut poikkeuksellisen vaikeaa useimpiin vertailumaihin nähden, Mykkänen sanoi hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa.

Vaikka töitä olisi runsaasti, yrittäjät eivät välttämättä uskalla tehdä rekrytointeja.

– Yksikin virherekrytointi voi kaataa pienen yrityksen. Tähän tässä nyt hallitus puuttuu, Mykkänen sanoi.