Liikkumisen suunnittelukulttuureissa suuria eroja kuntatasolla
Oulun yliopisto selvitti pari vuotta sitten sitä, miten liikunta-asioita edistetään kaavoituksessa Manner-Suomen kunnissa.
Tulokset olivat osin hätkähdyttäviä, kertoo yliopiston tutkijatohtori, arkkitehti Leena Soudunsaari.
– Yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä saattoi puuttua, ja asiantuntijat kokivat, ettei heitä kuunneltu, Soudunsaari sanoo.
Hänen mukaansa liikunnan edellytyksiä tulisikin kehittää yhdyskuntasuunnittelussa poikkihallinnollisesti eli siten, että useat kunnan toimialat osallistuisivat työhön yhdessä.
Kaavoitukseen voisivat osallistua esimerkiksi kunnan liikuntatoimi ja liikennesuunnittelu. Vuorovaikutusta tarvittaisiin jo alusta alkaen eikä vasta lausuntojen muodossa sitten, kun kaava on lähes valmis.
Monissa kunnissa toki toimitaan näin jo nyt. Muille uudenlaista suunnittelukulttuuria yritetään tehdä tutuksi hyviä käytäntöjä esittelevän opaskirjan avulla.
Kirja on tarkoitus julkaista syyskuun aikana liikuntakaavoitus.fi -sivustolla, kertoo Soudunsaari, joka puhui aiheesta Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä perjantai-iltapäivänä.
Liikunnan olosuhteiden edistäminen kuntatasolla edellyttää paitsi poliittista tahtoa myös pitkäjänteisyyttä, tutkija sanoo.
Terveemmistä kuntalaisista koituvat säästöt ja muut hyödyt kun näkyvät usein vasta vuosien ja vuosikymmenten jälkeen.
Soudunsaaren mukaan nyt olisi hyvä hetki välittää hyviä käytäntöjä myös yli kuntarajojen, kun maakuntauudistus tekee tuloaan ja edellyttää todennäköisesti uudenlaista alueellista yhteistyötä.
Esimerkiksi pyöräilyverkoston ja hiihtolatujen ylläpitoa sekä liikuntapaikkarakentamista voitaisiin suunnitella seututasolla.