Lidl nosti muovikassien hintaa ja pussien myynti lähti laskuun – tavoite yhä kaukana

Vuonna 2023 suomalaiset ostivat kauppareissuillaan keskimäärin 62 muovipussia. EU:n pakkausjäteasetus velvoittaa Suomeakin vähentämään lukua laskutavasta riippuen noin 15–20 pussilla.

Lidlissä toimeen ryhdyttiin reilu kuukausi sitten hintaa nostamalla. Ketjun muovikassien hinta pomppasi 30 sentistä 39:ään 7. maaliskuuta.

– Jonkun verran on laskenut muovikassien myynti, kommentoi Lidlin vastuullisuuspäällikkö Annu Puurula STT:lle viime kuukauden kauppaa.

Tarkkaa tilastotietoa Lidl ei julkaise eikä sitä paljon ole ehtinyt kertyäkään, mutta Puurulan mukaan näyttää, että muovikassittomien ostoskuittien määrä on noussut maaliskuun aikana noin 1,5 prosenttia. Samaan aikaan paperi- ja puuvillakassien myynti on lisääntynyt. Paperikassin hinta oli jo aiemmin laskenut 29 sentistä 25:een.

Monen suomalaisen kodista löytyy yksi jos toinenkin kestokassi, joka kauppareissulle lähtiessä unohtuu kotiin. Puurulan mukaan Lidlin tavoitteena ei ole paperikassien kulutuksen lisääminen vaan se, että ihmiset toisivat mukanaan kauppaan oman kassinsa. Tästä muistutetaan Puurulan mukaan erityisesti myymäläviestinnässä, mutta kevään aikana myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Toivotaan, että se pikkuhiljaa iskostuisi alitajuntaan.

Jo Kaupan liiton ja ympäristöministeriön vuoden 2016 Green Deal -sopimuksessa sovittiin tavoitteeksi, että tämän vuoden loppuun mennessä suomalaiset ostaisivat keskimäärin korkeintaan 40 muovikassia vuodessa.

Voimaan helmikuussa tulleen kaikkia jäsenmaita velvoittavan EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen määrällinen tavoite ja aikataulu on sama.

Edistystä on tapahtunut, sillä vielä vuonna 2017 suomalaiset ostivat vuodessa keskimäärin yli 70 muovikassia.

Aika tavoitteen saavuttamiselle on kuitenkin käymässä vähiin, ja välillä kehityksessä on otettu jopa takapakkia. Tavoite on kunnianhimoinen, myöntää Kaupan liiton jätepolitiikan ja kiertotalouden johtava asiantuntija Marja Ola.

– Pitäisi tehdä iso muutos kuluttajakentässä. Tässä on tämä vuosi aikaa.

Ola muistuttaa, että kierrätetystä muovista tehdyissä pusseissa ei itsessään ole vikaa, ne kestävät Suomen säätäkin varsin hyvin. Hänenkin mukaansa tärkeintä olisi, että ihmiset ottaisivat kauppaan jo omistamansa kassin. Näin onkin jossain määrin tapahtunut, Ola kertoo huomanneensa.

– Omia kasseja näkee todella paljon enemmän nykyisin.

Kulutuksen vähentäminen roimasti on mahdollista, ja siitä on tuore esimerkki länsinaapurista. Ruotsissa aloitettiin muovipussien verotus vuonna 2020.

– Ruotsissa kun otettiin vero voimaan, muovikassien käyttö väheni rajusti, sanoo Ola.

Kulutus romahti niin nopeasti, että vero päädyttiin poistamaan viime vuonna. Veron poiston myötä esimerkiksi Coop-ketjussa pussin hinta laski 6,95 kruunusta eli reilusta 60 sentistä 3,95 kruunuun eli 36 senttiin, kertoi ruotsalaislehti Aftonbladet.

Håll Sverige Rent -säätiön mukaan ennen veroa ruotsalaiset ostivat keskimäärin 90 muovikassia vuodessa. Muutamassa vuodessa luku romahti 17:ään.

Suomessakaan muovipussien verotus ei olisi mahdoton ajatus. EU:n jäteasetuksen määritelmä muovikassille on hieman Green Dealin määritelmää suppeampi, joten sen valossa suomalainen osti vuonna 2023 vain 54,2 muovikassia vuodessa. Silti taso on lähes 15 pussia tavoitteen yläpuolella.

Jos kuluttajien omilla tavoitteilla ei päästä EU:n määräämään tavoitteeseen, voi valtiovalta joutua puutumaan peliin.

– Toivotaan, ettei Suomessa tarvitsisi mennä veropuolen sääntelyyn, sanoo Ola.

– Pelin ratkaisee kansalainen, joka käy kaupassa.